|
Porotalous on markkinavoimien ja yhteiskunnallisten muutosten puristuksessa. Poron teurashinnat ovat laskeneet, tuotantokustannukset nousseet ja matkailun vaikutus porotalouteen kasvaa. Yksinkertaisia ratkaisuja parantaa kannattavuutta on ollut vaikea löytää. Tavoitteet Tavoitteena oli tarkastella porotalouden kannattavuuden kehittämismahdollisuuksia tuotantoketjun eri vaiheissa ja hahmottaa rakennemuutoksen ennakointimahdollisuuksia. Tuloksia voidaan hyödyntää porotilojen rakennekehitystä ja alan kannattavuutta koskevassa päätöksenteossa mm. porotalouden tukipäätöksiä tehtäessä ja markkinointia kehitettäessä.
Tutkimuksessa selvitettiin tilan poromäärän ja teknologisten ratkaisuiden vaikutusta yksikkökustannuksiin. Porotilojen rakennekehitykseen liittyen selvitettiin, mahdollistaako laidunten kestävyys tai muiden porotilojen luopumissuunnitelmat tuotannon laajentamisen poronhoitoa jatkavilla tiloilla eri poronhoitoalueilla. Porotilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyviä ongelmia kartoitettiin laajalla kyselyllä, joka on suunnattu niin tuotannosta luopuneille kuin myös jatkajille ja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville poromiehille.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin porotalouden kannattavuuteen liittyviä muita tekijöitä, poromiesperheiden taloudellisen toimeentulon lähteitä, tulevaisuuden näkymiä sekä porotalouden merkitystä eri puolilla poronhoitoaluetta. Tutkimuksessa laadittiin myös ennustemallit, joiden avulla voidaan tarkastella, missä määrin tuottajahintojen muutokset tai erilaiset tukipoliittiset päätökset vaikuttavat yritysten kannattavuuteen.
Poronlihan markkinarakenteisiin ja niiden kehitysmahdollisuuksiin liittyen tutkimuksessa tarkasteltiin vakiintuneita ja osin murroksessa olevia poronlihan kaupantekokäytäntöjä. Samalla selvitetään erityyppisten tuotantosopimusten vaikutuksia ja hyötyjä hinnan, määrän ja laadun asetantaan. Tulokset Alan suuri vahvuus on itse päätuote, poronliha. Se on haluttu ja osittain myös melko pitkälle tuotteistettu erikoiselintarvike, jolla olisi enemmän kysyntää kuin tällä hetkellä on tarjontaa.
Porotaloudella on merkittävä rooli pohjoisen harvaanasutun maaseudun elinkeinona: se luo toimeentulomahdollisuuksia, se on merkittävä imagollinen sidostoimiala matkailulle ja sillä on myös kulttuurinen merkityksensä. Porotalouden keskeisinä kipupisteinä voidaan pitää porotalousyritysten heikkoa kannattavuutta, käytettävissä olevien laidunten pinta-alaan nähden liian suurta poromäärää sekä tarjontaketjun heikkoutta ja osittaista tehottomuutta. Vastaava tutkija Saarni Kaija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Honkanen Asmo, Setälä Jari, Puurunen Maija (MTT), Tauriainen Jukka (MTT), Tuomisto Jussi (MTT), Suopajärvi Leena (Lapin yliopisto) Yhteistyötahot MTT:n taloustutkimus oli hankkeen päähakija. RKTL:n EY-yksikkö vastasi sovituista osioista tutkimuksessa. Tutkimushankkeeseen osallistui myös Lapin Yliopisto ja Paliskuntain yhdistys. Tutkimukselle on myönnetty avustusta Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden kehittämisrahastosta ( MAKERA)., , Julkaisut Suurtalouksien poron ja hirven käyttö vuonna 2005 Saarni, K., Honkanen, A. ja Setälä, J. Riistantutkimuksen tiedote nro 213, 2007. 9 s. ISSN 1238-0288
http://www.rktl.fi/?view=publications&id=5628
Poro ja riista suurtalouksissa (power point -esitys)
http://www.rktl.fi/www/uploads/Talous%20ja%20yhteiskunta/elintarvike/poro_ja_riista_suurtalouksissa.ppt
Porotalouden taloudelliset menestystekijät (hankkeen loppuraportti). Leena Rantamäki-Lahtinen (toim.) MTT:n selvityksiä 156 (2008).
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts156.pdf
Hankkeen kesto 2006 - 2008 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
