|
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on kerännyt tietoa kalakantojen tilasta 1980-luvulta lähtien, jolloin aloitettiin kalakantarekisterin kokoaminen taloudellisesti merkittävien kalalajien esiintymisestä ja tilasta. Ensivaiheessa rekisteriin koottiin tietoja lohi-, taimen-, nieriä-, harjus-, siika- ja muikkukannoista. Rekisteri koottiin vuosina 1985 ja 1990 tehtyjen tiedustelujen perusteella ja se julkaistiin kahdessa osassa vuosina 1990 ja 1991 (Kallio-Nyberg ja Koljonen 1990, 1991).
Vuonna 1996 tehtiin rekisterin laajennusta varten maaseutuelinkeinopiireille tiedustelu, jossa kysyttiin aiempien lajien lisäksi tietoja myös Suomessa esiintyvistä EU:n luontodirektiivin liitteen II lajeista (toutain, rantanuoliainen, muikku, siika, kivisimppu, nahkiainen, pikkunahkiainen, lohi ja harjus) ja vimmasta. Näiden lajien osalta käytettiin myös kirjallisuudesta, MMM:n istutusrekisteristä ja haastattelemalla kerättyjä tietoja. Lisäksi saatiin käyttöön Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemän selvityksen (Leikola 1994) ja pohjoismaisen järvikartoituksen (Tammi ym. 1997) aineistoa. Levinneisyyskarttojen laatiminen aloitettiin vuonna 1997. Atlas on julkaistu suomeksi 12 lajin osalta vuonna 1998 ja englanniksi vuonna 2000. Atlas laajennettiin vuonna 2004 13 uudella kalalajilla, koskemaan kaikki maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvat sisävesissä esiintyvät kalalajit ns. talouskalat, jotka ovat: ahven, ankerias, harjus, harmaanieriä, hauki, härkäsimppu, kampela, karppi, kiiski, kilohaili, kirjolohi, kuha, kuore, lahna, lohi, made, muikku, nahkiainen, nieriä, peledsiika, piikkikampela, puronieriä, siika, silakka, suutari, särki, säyne, taimen, toutain, turska, vimpa.
Rekisterin tietueen muodostaa kalaesiintymä, joka on määritelty esiintymisalueensa perusteella. Alueet ovat Ekholmin (1993) esittämiä Suomen päävesistöalueiden 3. jakovaiheen valuma-alueita ja muita sisävesien osa-alueita, jotka rajautuvat toisiinsa vedenjakajissa ja purkukohdissa, sekä Suomen merialueen osa-alueita. Esiintymäkartoissa näkyvät siis valuma-alueet tai muut osa-alueet, joilla rekisterin kalaesiintymät sijaitsevat.
Hake on jatkuva ja jatkuu nimellä Kalojen uhanalaisuusarviointi (524 350) Tavoitteet Kalakantarekisterin tarkoituksena on saada aikaan mahdollisimman kattava ja ajan tasalla oleva rekisteri taloudellisesti hyödynnettävien kalalajien levinneisyydestä, tilasta ja nykyisistä hoitotoimista Suomessa. Rekisteriä voidaan käyttää hyväksi levinneisyyskarttojen tuottamiseen, kalakantojen käytön, hoidon ja suojelun suunnitteluun, kalakantojen tilan muutosten seurantaan ja muutosten syiden tutkimiseen.
Atlastietoa hyödynnetään mm. laadittaessa Suomen osalta EU:n edellyttämät, kuuden vuoden välein tehtävät, kansalliset suotuisan suojeluntason arvioinnit, luontodirektiivissä mainituista kala- ja rapulajeista (9 lajia). Tiedot kerätään EU:n yhteiseen tietokantaan ja atlakseen ks. http://biodiversity.eionet.europa.eu/article17. Tulokset Kala-Atlaksen kalalajikuvaukset on nähtävissä RKTL:n www-sivuilla suomen-, ruotsin ja englanninkielisenä. Palvelussa on tietoa Suomessa esiintyvistä, hyödynnettävistä kalalajeista, joilla katsotaan olevan taloudellista merkitystä ja, jotka kuuluvat kalastuslain piiriin. Jokaisesta 31 lajista esitetään valokuvakuva, tiedot tuntomerkeistä, esiintymisestä, lisääntymisestä, ravinnosta ja kasvusta. Samoin esitetään yleiskäsitys kunkin lajin kalastuksesta ja saaliista sekä nykyisistä mahdollisista hoitotoimista tai kalakantoja uhkaavista tekijöistä. Näistä lajeista 18:sta sisävesilajista esitetään myös havaintoihin perustuvat esiintymistiedot levinneisyyskarttoina. Levinneisyys on kuvattu zoomattavien karttojen avulla valuma-alue tarkkuudella. Esiintymisalueet on luokiteltu niiden alkuperäisyyden mukaisesti, eli esiintymä on ko. alueella alkuperäinen, sekoittunut (sekä alkuperäinen että istutettu), tai siirretty.
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/ Vastaava tutkija Koljonen Marja-Liisa, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Muut henkilöt Heinimaa Petri, Pennanen Jussi, Halling Folke, Kaukoranta Markku, Urho Lauri, Mikkola Jukka Yhteistyötahot Kotimaiset kalataloustoimijat ja SYKE. Julkaisut 1. Kallio-Nyberg, I. and Koljonen, M.-L. l988. A stock registry for Finnish whitefish. Finnish Fish. Res. 9, p. 49-60.
2. Kallio-Nyberg, I. ja Koljonen, M.-L. 1990. Kalakantarekisteri: siika, muikku ja harjus. (Abstract. The Finnish fish stock register: whitefish, vendace and grayling). RKTL. Kalatutkimuksia No 4. 54 s.
3. Koljonen, M.-L. and Kallio-Nyberg, I. 1991. The Finnish trout (Salmo trutta) stock register. Finnish Fish. Res. 12, p. 83-90.
4. Kallio-Nyberg, I. and Koljonen, M.-L. 1991. The Finnish char (Salvelinus alpinus) stock register. Finnish Fish. Res. 12, p. 77-82.
5. Kallio-Nyberg, I. ja Koljonen, M.-L. 1991. Kalakantarekisteri: lohi, taimen ja nieriä (The Finnish stock register: salmon (Salmo salar), trout (Salmo trutta) and char (Salvelinus alpinus)). RKTL Kalatutkimuksia 26. 97 pp.
6. Kaukoranta, M., Koljonen, M.-L., Koskiniemi, J. ja Pennanen, J. T. 1998. Kala-atlas. Nahkiainen, pikkunahkiainen, lohi, taimen, nieriä, siika, muikku, harjus, toutain, vimpa, rantaneula ja kivisimppu ? esiintymät ja kantojen tila. Kalatutkimuksia 150. 57 pp.
7. Kaukoranta, M., Koljonen, M.-L., Koskiniemi, J., Pennanen, J. T. and Tammi, J. 2000. Atlas of Finnish fishes, English Summary. Lamprey, brook lamprey, Atlantic salmon, brown trout, Arctic charr, whitefish, vendace, grayling, asp, vimba, spined loach and bullhead ? the distribution and status of stocks. Finnish Game and Fisheries Research Institute. 40 pp.
8. Kallio-Nyberg, I. Koljonen,M.-L. and Jutila, E. 2001. Taimenatlas. Kalatutkimuksia 173. 57 pp.
9. Kallio-Nyberg, I., Koljonen, M.-L., Jutila, E. 2001. Sisävesien vaeltavien taimenten uhanalaisuus ja tila. Suomen Kalastuslehti 6:36-38.
Hankkeen vaihe: päättynyt
|
