Tavoitteet
Hankkeessa hyödynnetään Metlan pitkäaikaisista rauduskoivun provenienssi-, jälkeläis- ja kloonikokeista saatavia aineistoja. Hankkeessa tutkitaan puun anatomiaa ja kemiaa eli rakenteita, joihin puun kasvuhistoria on kirjautunut, ja tämä tieto kytketään kasvu- ja tuotostutkimuksista saatavaan dataan. Puun ominaisuuksista saatavaa dataa verrataan kasvuhistorian ajalta olemassa oleviin säätietoihin. Erityisesti tutkitaan kevät- ja syksyhallojen vaikutuksia, joiden uskotaan lisäävän pakkasvaurioriskejä tulevaisuudessa (Repo ym. 1996).Tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Voidaanko rauduskoivun kasvua ja tuotosta edistää käyttämällä nykysuosituksia väljempiä alkuperäsiirtorajoja, jolloin eteläisemmät alkuperät hyötyisivät pohjoiseen siirrettäessä enemmän ilmastonmuutoksen aiheuttamasta pitenevästä kasvukaudesta? Vastaavasti pohjois-eteläsuunnassa tehtyjen siirtojen osalta voisi olettaa, että pohjoisesta nykysuosituksia etelämmäksi siirretyt alkuperät hyötyisivät tulevaisuudessa enemmän kohoavasta lämpötilasta. Mikä on hyväksyttävä siirtoetäisyys? Ovatko kontrolloiduista alkuperäristeytyksistä saadut jälkeläistöt sopeutuneet vanhempiaan paremmin muuttuneisiin kasvuolosuhteisiin? Mitkä ovat pitkien alkuperäsiirtojen vaikutukset puun rakenteeseen ja kemiaan? Tutkimushypoteesit: Hypoteesi 1. Puiden kasvu ja tuotos lisääntyvät lineaarisesti, kun siirtoetäisyyttä ’luonnollisesta’ kasvupaikasta kasvatetaan. Tietyn ’kynnysetäisyyden’ jälkeen siirtoetäisyyden kasvattaminen aiheuttaa kasvutappioita ja puun laatuvikoja johtuen mm. pakkasvaurioista. Alkuperäsiirtoetäisyys Keski-Euroopasta Suomeen on liian pitkä, joten keskieurooppalaista ilmastoa, jollaisen on ennustettu vallitsevan Fennoskandiassa sadan vuoden päästä, ei voida pitää siirtoetäisyyden kriteerinä. Hypoteesi 2. Genotyypeillä on niille tyypillinen puun rakenne ja kemiallinen koostumus riippumatta genotyypin alkuperäisestä kasvupaikasta. Hypoteesi 3. Kontrolloiduista risteytyksistä saatavissa jälkeläistöissä voidaan havaita heterosis –ilmiötä, jolloin jälkeläistöjen akklimaatiokyky on parempi kuin pelkissä alkuperäsiirroissa. Ominaisuuksien ’paremmuus’ voidaan nähdä kasvunopeudessa ja puun raaka-aineominaisuuksissa, kuten esimerkiksi vuosilustojen paksuudessa, putkiloiden ja kuitujen dimensioissa ja kohonneena soluseinän selluloosa/ligniini –suhteena.
Vastaava tutkija
Saranpää, Pekka Hankkeen kesto 2007 - 2011
Asiasanat
akklimaatio, kasvu, klooni, provenienssi, puun kemia, puun rakenne, rauduskoivu, risteytysjälkeläistö
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|