Tavoitteet
Hankkeessa laaditaan metsikkötason ennustemalleja, joilla voidaan kuvata taimikoiden inventoinneissa havaittu istutuksen, kylvön ja luontaisen uudistamisen antama uudistamistulos ja ennustaa syntyneen taimikon alkukehitys taimikon harvennusvaiheeseen eli 5 – 8 metrin pituusvaiheeseen saakka. Myös hirvituhon vaikutus taimikon rakenteeseen ja sen kehitykseen otetaan huomioon varhaiskehitysmalleissa. Taimikon harvennusvaiheessa metsikkötunnuksien avulla ennustetuista kokojakaumista poimitaan kuvauspuut ja siirrytään puutason mallien käyttöön. Puutason kasvumalleilla voidaan kuvata mm. puiden välinen kilpailu ja harvennusvaikutukset paremmin kuin metsikkötason malleilla. Taimikon syntymis- ja alkukehitysmallit voidaan liittää metsikkösimulaattoreihin (esimerkiksi Motti), joilla voidaan tarkastella metsän uudistamisen ja taimikonhoidon vaikutusta koko kiertoajan puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Tulokset palvelevat metsänhoidon käytännön päätöksentekoa ja menetelmien kehittämistä.
Tulokset
Hankkeessa laadittiin uudistamistulosta kuvaavat mallit 3-5-vuotiaille männyn istutus-, kylvö- ja luontaisen uudistamisen aloille. Laadinta-aineistona käytettiin vuosina 2000–2005 ja testiaineistona vuonna 2006 Etelä-Suomesta kerättyä taimikoiden inventointiaineistoa.Aineistossa uudistamisaloille sijoitetuilta koealoilta on laskettu istutustaimien ja niitä täydentävien kasvatuskelpoisten havupuun taimien lukumäärät sekä luontaisten taimien lukumäärät puulajeittain. Koealoilta on määritetty myös kasvatettavan taimen pituus ja vesakon valtapituus. Uudistamistulosta kuvaava malli ennustaa nämä tunnukset ottaen huomioon aineiston hierarkkisen rakenteen sekä selitettävien tunnuksien korrelaation (multivariate multilevel modelling).Taimien lukumäärään ja pituuteen vaikutti lämpösumma, kasvupaikan hyvyys, soistuneisuus ja maalaji, mutta erityisesti maanmuokkaus. Muokkaamattomilla aloilla istutustaimia oli 31%, kylvötaimia 41% ja luontaisia taimia 38% vähemmän kuin muokatuilla aloilla. Koneellinen kylvö lisäsi männyntaimien lukumäärää 9%. Malleilla ennustettujen taimien lukumäärien perusteella männyn istutus on tehokkain uudistamismenetelmä rehevillä kasvupaikoilla (MT) ja kylvö karummilla kasvupaikoilla (VT ja CT). Luontaista uudistamista suositellaan käytettäväksi vain karuilla kasvupaikoilla.Malleilla simuloituja uudistamistuloksia voidaan käyttää metsänhoidon suunnittelussa uudistamismenetelmän valintaan liittyvän päätöksenteon tukena. Mallit voidaan liittää myös osaksi metsikkösimulaattoreita, joissa ne ennustavat uudistushakattujen metsiköiden seuraavan kiertoajan lähtöpuuston.
Vastaava tutkija
Miina, Jari Hankkeen kesto 2007 - 2011
Asiasanat
kasvun mallitus, metsän uudistaminen, taimien alkukehitys, taimikonhoito
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|