Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on arvioida koivujen sopeutumiskykyä muuttuvaan ilmastoon tutkimalla perinnöllisen kestävyysvaihtelun suuruutta ja sopeutumiseltaan erilaisten koivujen jälkeläistuottoa.Muuttuva ilmasto tulee vaikuttamaan puulajien levinneisyyteen, kasvuun ja kestävyyteen. Ilmaston muutos on arvioitu niin suureksi ja nopeaksi, että nykyisille puulajeille tulee sopeutumisvaikeuksia. Toisaalta puut ovat pitkäikäisiä, joten niillä täytyy olla sisäänrakennettu kyky sopeutua vaihtelevaan ilmastoon. Lisäksi puiden tuottamat jälkeläismäärät ovat suuri, joten sopeutumista tapahtuu myös luonnonvalinnan kautta.
Tulokset
Koivujen kukkiminen ja siementuotto: kolmeakymmenen puun tarkat mittaukset osoittavat laajan vaihtelun puiden lisääntymisessä. Kuuden vuoden aikana paras puu on tuottanut 12 miljoona siementä, eli kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen huonointa puuta yhteensä. Osa puista ei tuottanut lainkaan jälkeläisiä.Puiden väliset erot kukkimisen aloitusajankohdassa vaihtelevat vuosittain.Osa puista voi avata emikukkansa ennen kuin paikallista siitepölyä on ilmassa, joten aikaisimmat puut voivat pölyttyä eteläisellä siitepölyllä. Joinain vuosina emit jäävät auki vielä paikallisen siitepölyn tuoton jälkeen. Mahdolliset kaukoristeytymät voivat nopeuttaa koivikoittemme sopeutumista.Parhaiten kasvat puut kukkivat yleensä eniten, ja niiden tuottama siemen itää paremmin kuin huonommin kukkivilla puilla. Siementuotolla ja tuhonkestävyydellä ei näytä olevan yhteyttä.Koivugenotyyppien sopeutuminen kuivuuteen: normaalioloissa parhaiten kasvavat genotyypit allokoivat suhteellisesti eniten resursseja hienojuuriston toimintaan mikä mahdollistaa maaveden tehokkaan talteenoton. Yleisesti koivutaimet sopeuttavat tehokkaasti maksimaalisen yhteyttämisen maan vaihtelevaan kosteuteen.Realistinen otsonipitoisuuden nousu vähentää ja lämpötilan nousu lisää koivuntaimien yhteyttämistä. Vaikutukset kasvujakson pituuteen ovat myös vastakkaisia, eikä lämpötilan nosto täysin kompensoi otsonin negatiivisia vaikutuksia. Lämpötila lisää lehtipinta-alaa ja hiilen sitoutumista.Lukuisat kokeet osoittavat, että koivugenotyyppien välillä on selkeitä eroja abioottisessa (kylmyys, kuivuus, otsoni, UV-säteily) ja bioottisessa (hyönteiset, myyrät, jänikset) kestävyydessä.
Vastaava tutkija
Rousi, Matti Hankkeen kesto 2007 - 2012
Asiasanat
abioottinen kestävyys, bioottinen kestävyys, endofyytit, geneettinen diversiteetti, geneettinen vaihtelu, ilmastonmuutos, populaatiorakenne, sekundaarikemia, silmunpuhkeaminen, yksilövaihtelu
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|