|
Meritaimenen poikastiheyksiä tutkitaan meritaimenen luonnonkantajoissa jokipoikasarvioin ja merkintöjen avulla Vuosittain sähkökalastetaan yhteensä noin kymmenen Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkojoen koskissa. Merkittyjä vaelluspoikasia istutetaan vuosittain Pohjanlahden, Saaristomeren ja Suomenlahden jokiin. Tavoitteet Seurataan Itämereen laskevien jokien meritaimenkantojen tilaa. Tietoja tarvitaan kalastuksen säätelyyn ja meritaimenkantojen hoidon suunnitteluun. Tulokset Alkujaan arviolta kuudestakymmenestä meritaimenjoesta luonnonkannan on rippeitä jäljellä noin tusinassa joessa.
Rannikkojoista löytyneet luonnonpoikasmäärät ovat jo pitkään olleet pieniä. Syksyn 2011 sähkökalastuksissa taimenen kesänvanhoja luonnonpoikasia tavattiin edellisvuosia vähemmän tai ei lainkaan. Esimerkiksi Tornionjoen sivujoessa Pakajoessa ja Isojoessa poikasten esiintymistiheys jäi pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmäksi.
Vaikuttavuus Meritaimenen luonnonkannat on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Tietoa käytetään hoidon kehittämiseen kalastuksen säätelyn avulla, vaellusesteitä poistamalla sekä jokivesien ja poikasalueiden tilaa parantamalla. Vastaava tutkija Jutila Eero, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Huhmarniemi Alpo, Saura Ari, Sundman Karl, Harjunpää Hannu, Manninen Kaarina, Iivari Hanna Yhteistyötahot Rannikon ely-keskukset, ICESin Itämeren lohi- ja meritaimentyöryhmä (WGBAST) ja meritaimenta koskeva tutkimusryhmä (SGBALANST) Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
