Tavoitteet
Vuonna 2008 keskitytään Evon ennallistamiskokeessa vuosina 2001 - 2005 kerättyjen aineistojen käsittelyyn ja artikkelien kirjoittamiseen. Artikkelit aluskasvillisuuden kehityksestä ja kääväkäslajiston muutoksista eri ennallistamiskäsittelyjen jälkeen kirjoitetaan. Ennallistamiskokeen osatutkimuksessa - lahopuiden epiksyylisammalet ja -jäkälät - toteutetaan seurantainventointi tavoitteena selvittää käsittelynjälkeisiä lajistomuutoksia ja lajiston palautumisnopeutta. Lahopuun maatumisnopeustutkimuksessa analysoidaan Pohjois-Suomesta v. 2007 kerättävä aineisto ja valmistellaan tutkimusjulkaisu. Etelä-Suomesta v. 2006 kerättyjen kantonäytteiden ravinnepitoisuudet analysoidaan yhteistyössä Helsingin yliopiston (Marjo Palviainen) ja Joensuun tutkimusaseman (Leena Finer) kanssa. Kerättyjen aineistojen kokoaminen yhteiseen tietokantaan aloitetaan. Yhteistyössä TAPIO:n kanssa selvitetään mahdollisuudet lisätä kulotusta yksityismetsissä, laaditaan kulotuksen seurantaohjeisto sekä lisätään kulotukseen liittyvää tutkimusta esille tulevien tarpeiden mukaan. Vuosina 2009 - 2010 Ennallistamiskokeessa pyritään toteuttamaan tarpeelliset seurannat mm. puuston uudistumisen, aluskasvillisuuden kehityksen, kääväkäslajiston, epiksyylisammalten ja jäkälien osalta. Ennallistamiskokeen aineistojen käsittelyä ja julkaisemista jatketaan (mm. kääväkkäät, aluskasvillisuus, uudistuminen, epiksyylisammalet ja -jäkälät). Hankkeen 3303 yhteydessä Pohjois-Suomessa poltettujen Pomokairan, Kyläaavan ja Martimoaavan polttokohteiden, sekä pienialaisten (30x30 m) mänty-, kuusi- ja koivukokeiden puuston kuolleisuus, taimiaines ja kasvillisuus inventoidaan. Kerättyjen aineistojen kokoamista yhteiseen tietokantaan Metlassa jatketaan. Tulosten kokoaminen yhteen, laajempaan tarkasteluun eri ennallistamistoimien monimuotoisuusvaikutuksista, ns. meta-analyysi,toteutetaan. Yhteistyössä hankkeen 3418 (Ollonqvist) kanssa selvitetään miten jo tehtyjen ennallistamistoimien ja toteutettujen koejärjestelyjen tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa ennallistamistoimien taloudellista merkitystä. Lisäksi laaditaan suunnitelma siitä miten ennallistamistoimien kustannustehokkuutta voidaan kehittää, sekä kehitetään ohjeet uusista kulotusmenetelmistä TAPIO:n kanssa. Pääpaino tutkimuksessa keskittyy ennallistamistoimien tuloksellisuuden arviointiin ja kustannustehokkuuden kehittämiseen.
Vastaava tutkija
Vanha-Majamaa, Ilkka Hankkeen kesto 2008 - 2010
Asiasanat
ennallistaminen, kansainvälinen yhteistyö, kulotus, metsäpalot, monimuotoisuus
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|