Tutkimuksen tarkoituksena on tarkemmin selvittää kettujen hyvinvointia erilaisilla Ca:P-suhteen dieeteillä. Kokeessa on seuraavat koeryhmät: 1. Kontrolli: ketunrehu, tämänhetkinen Ca ja P pitoisuus 2. Alhainen Ca ja P: 0.8 - 1.0% Ca ja P/KA, Ca:P suhde 1:1 3. Korkea Ca ja P, suositusten mukainen Ca:P suhde : Ca 3.5 - 4% KA, P 1.75 - 2% KA;Ca:P suhde 1.5:1. 4. Korkea Ca ja normaali P, â?vinoutunuâ?t Ca:P suhde: Ca 3.5 - 4% KA, P 1.0 - .2% KA;Ca:P suhde 2.9:1 - 4:1. Mitattavat muuttujat: 1) Kiinniottoreaktio:Voidaan olettaa, että huono jalkaterveys passivoi kettua. Ketun reaktio testataan kiinniottotilanteessa seuraavasti: 1) passiivinen, 2) aktiivinen, utelias, 3) pelokas.Testaus tehdään kokeen alussa heinäkuussa, syyskuun lopulla ja marraskuussa. Näistä tuloksista saadaan myös lisätietoa siihen kuinka tarhaaja voi käytännössä arvioida ketun jalkakuntoa kiinniottoreaktion perusteella. Kiinniottoreaktion ja eläimen todellisen jalkakunnon riippuvuus arvioidaan kokeen loputtua käytössä olevalla muulla koemateriaalilla. (2) Liikkumisen normaalisuus: Kettujen liikkumisen normaalisuus arvioidaan havainnoimalla niitä kokeen alussa heinäkuussa, syyskuun lopulla ja marraskuussa. havainnointi tehdään ketun ollessa liikkeessä. Arvioinnissa käytetään seuraavaa asteikkoa: 1) normaali käynti, 2) lievästi heikentynyt 3) selvästi heikentynyt 4) erittäin huono. (3) Käyttäytyminen ja aktiivisuus: Eläimet videokuvataan lokakuussa. Videolta analysoidaan liikkuminen, muu aktiivisuus, stereotypiat, muu käyttäytyminen. Erityistä huomiota kiinnitetään jalkojen normaalisuuteen liikkeellä ja levossa. (4) Jalkojen kosketusherkkyys: Eläimille tehdään kosketustesti. Niiden jalkoja (jalkapohja, tassun päällys, sääri) kosketaan kovalla esineellä ja jalkojen reaktio kosketusärsytykseen testataan. Testi kertoo jalkojen kunnosta ja stressaantuneisuudesta. Arat jalat ovat ylikuormitetut ja stressaantuneet. (5) Verenkuva vs hyvinvointi: Eläinten yleinen hyvinvointi arvioidaan ottamalla nahkonnan yhteydessä verinäytteet, joista analysoidaan pieni verenkuva. (6) Elimet hyvinvoinnin mittarina: Nahkonnan yhteydessä eläimet avataan ja niiden elimet tutkitaan ja punnitaan. Erityisesti lisämunuaisen koko on tärkeä hyvinvoinnin mittari. Lisäksi punnitaan maksa, munuaiset, perna, kateenkorva.
Vastaava tutkija
Korhonen Hannu T. Hankkeen kesto 2013 - 2015
Asiasanat
sinikettu, jalkaterveys, hyvinvointi
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|