Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvien viljely-ympäristöön. Kasvintuhoojien merkitys lisääntyy ja kasvilajikkeiden ja viljelymenetelmien on jatkuvasti kehityttävä. Tilannetta korjaavien viljelypanosten käyttöä ohjaavat ja rajoittavat EU:n direktiivit kasvinsuojeluaineiden sekä lannoitteiden kestävästä käytöstä. Kasvinjalostus tuottaa ratkaisuja ongelmia ennakoiden. Tuloksista hyötyy tulevaisuuden maatalous. Geenipankeissa on taltioituina runsaasti geenivaroja, jotka auttavat muutokseen sopeutumiseen. Usein hyötyominaisuudet esiintyvät maatiaisissa tai villilähteissä, jolloin ne eivät ole suoraan kasvinjalostajien käytettävissä. Tarvitaan esijalostusta, jossa ominaisuudet tuotetaan jalostajalle käyttökelpoiseen muotoon. Esijalostus mahdollistaa geenivarojen tehokkaan hyödyntämisen lopputuotteessa, lajikkeessa. Tämän hankkeen tavoitteena on lajikkeiden geneettisten ominaisuuksien avulla hillitä ilmastonmuutosta ja helpottaa muutokseen sopeutumista sekä ylläpitää maatalousympäristön viljelykelpoisuutta ja turvata pohjoisen kasvinjalostuksen ja viljelyn kilpailukykyä. Tutkimus tuottaa ratkaisuja, joilla geenivarojen kestävä käyttö on tulevaisuudessa mahdollista. Tutkimus edistää geenivaroista periytyvän monimuotoisuuden käyttöä viljelyn riskien minimoimiseksi. Hanke keskittyy ohran ja vehnän taudinkestävyyden sekä ravinteiden käytön tehokkuuden kehittämiseen. Työssä yhdistyvät kasvintuotannon, kasvinsuojelun, kasvigenomiikan, kasvinjalostuksen ja geenivarojen osaaminen. Hanke tuottaa tietoa ohran ja omenan pohjoismaisen jalostus- ja lajikeaineiston taudinkestävyydestä, taudinkestävyyden seulontaan soveltuvista geenimerkeistä sekä raiheinän talvenkestävyydestä. Hyötygeenin COBRA-hankeosio on Suomen osuus 40 eurooppalaisen partnerin hankkeesta. MTT:llä on keskeinen rooli niin luomutuotantoon soveltuvien viljalajikkeiden taudinkestävyys- kuin ravinteiden käytön tehokkuustutkimuksissa. MTT:n työ keskittyy ohraan. MTT osallistuu tutkimuksiin, joissa laajasta ohra-aineistosta (ml. maatiaiset) seulotaan genotyyppejä, jotka ilmentävät kestävyyttä keskeisimpiä siemenlevintäisiä tauteja vastaan. Lisäksi arvioidaan taudinkestävyyden ja ravinteiden käytön tehokkuuden välistä yhteyttä hyödyntäen olemassa olevien tutkimusten tuottamaa tietoutta. COBRAssa tuotetaan aineistoa ja menetelmiä, joita voidaan hyödyntää jalostettaessa ohralajikkeita, jotka ovat räätälöityjä luomutuotannon erityistarpeisiin.
Vastaava tutkija
Hankkeen kesto 2012 - 2015
Asiasanat
taudinkestävyys, typpi, verkkolaikku, Mycosphaerella graminicola, ravinteidenkäytän tehokkuus, ohra, geenivarat, harmaalaikku, kasvinjalostus, ruskolaikku, kasviravinteet, kaura, Fusarium culmorum, ohrantyvi- ja lehtilaikku, pistelaikku, Bipolaris sorokiniana, luomu, esijalostus, omena, Neofabraea, Pyrenophora teres, Pyrenophora graminea, Pyrenophora tritici-repentis, Stagonospora nodorum, Fusarium langsethiae
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|