Vieraslajeja pidetään yhtenä vakavimmista uhkista maailman ekosysteemeille, ja niillä on usein sekä ekologisia että taloudellisia haittavaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittiin (1.3.2009 -31.3.2011) ehdotus kansallisesta haitallisia vieraita lajeja koskevasta strategiasta ja toimenpidesuunnitelmasta, joiden avulla edistetään haitallisten vieraslajien aiheuttamien uhkien ja riskien saamista hallintaan Suomessa. Hankkeemme tukee strategian toimeenpanoa. Hankkeen tavoitteena on edesauttaa kansallisen vieraslajistrategian toimeenpanoa selvittämällä vieraslajiportaalille parhaan toimintaympäristön, toteutustavan ja ylläpidon tulevaisuudessa. Portaaliin linkitetään/tuotetaan uutta tietoa erityisesti haitallisista vieraslajeista sekä mahdollistetaan vieraslajihavaintojen keruu yleisöltä ja tutkimuslaitoksista. Havainnot tulevat karttasovellukseen reaaliaikaisesti näkyviin. Hankkeen tavoitteena on myös haitallisten vieraslajien riskinarviointiin liittyvät selvitykset kansallisen vieraslajistrategian pohjalta. Hanke selvittää haitallisten vieraslajien (vesieliöiden (kasvit, selkärangattomat ja kalat), nisäkkäiden, puutarhakasvien ja kasvintuhoojien) haittojen laajuuden, leviämisväylät Suomeen ja Suomesta sekä mitä tiedetään torjuntatoimien kustannustehokkuudesta. Hanke selvittää potentiaalisia, uusia rahoitusmekanismeja ja -keinoja haitallisten vieraslajien aiheuttamien riskien ja uhkien torjumisen rahoittamiseksi sekä valmistelee kansallista varhaisvaroitusjärjestelmää seuraamalla kansainvälisen EU:n varhaisvaroitusjärjestelmän kehitystä. Haitallisiksi vieraslajeiksi muodostuvista kasvilajeista yksi tärkeä ryhmä ovat koristekasveina maahan tuodut lajit kasvialkuperien ja käyttöpaikkojen lukuisuuden vuoksi. Toinen merkittävä ryhmä ovat energiakasveiksi kokeiltavat lajit. Ominaisuudet, jotka tekevät kasvilajista lisäysviljelyssä ja koristekäytössä ja osin myös energiakasvina menestyksekkään, ovat suurelta osin myös niitä, joiden on havaittu ennustavan invasiivisuutta. Tavoitteet ja odotetut tulokset 1. Tuottaa yhtenäinen kuvaus viherrakentamisessa käytettävien ruohovartisten koristekasvien eli perennojen ja energiakasveina kokeiltujen ruohovartisten koristekasvien invasiivisuuteen liittyvistä ominaisuuksista koehavaintojen perusteella. 2. Dokumentoida käytetyn invasiivisuuden arviointitavan toimivuus Suomessa viljelyyn otettavien perennalajien ja -alkuperien invasiivisuuden arvioinnissa ja kehittää arviointia edelleen. 3. Tuottaa arvio tutkittujen kasvialkuperien ympäristön ja kasvupaikan rajoittamasta selviytymiskyvystä Suomen nykyisessä, muuttuvassa 2010-luvun ilmastossa sekä arvioidussa 2020-2030 luvun ilmastossa. 4. Laatia ns. turvallisten lajien luettelo tämänhetkisen tiedon perusteella ja hyödyntämällä ennustetta. Menetelmät 1. Kootaan yhteen MTT:n perennakoekentillä tehdyt siementaimi- ja rönsyhavainnot Turusta, Piikkiöstä, Espoosta, Helsingistä, Tampereelta, Kuopiosta, Ruukista ja Oulusta (MTT Puutarhatuotannon hanke â?Julkisten alueiden perennakasvustojen perustamis- ja hoitotekniikat sekä kestävien perennojen valintaâ?) Aineistossa on 150 ruohovartisen koristekasvilajin tai viljelykantaa, joiden säilymistä, kasvua ja lisääntymistä on seurattu viheralueiksi perustetuilla koealueilla.Toinen osa aineistoa taimistotuotannossa olevien 19 suvun noin 380 viljelykannan ominaisuuksien vaihtelun seuranta. Tämän aineiston koealueet ovat Piikkiössä ja Ruukissa. Aikaisemmin tehdystä tutkimuksesta hyödynnetään: siementaimi- ja rönsyhavainnot 2006 - 2010 ja idätyskokeet. Tämän hankkeen aikana tehdään idätyskokeet hankkeen perusteella suositeltavissa perennalajeista/kannoista, sekä esim. paljon siemeniä tuottavista, joiden siementaimia ei ole vielä havaittu kenttäkokeissa. 2. Ilmatieteen laitoksen tuottamalla historiallisella hilasäätiedolla (nykyilmasto) ja paikallisilmastomallien tulevaisuuden säätiedoilla (lähivuosikymmenien ilmasto) tuotetaan karttamuotoinen arvio kasvialkuperien kasvun alkamisesta ja loppumisesta, kukinta-ajasta sekä itävien siementen tuotosta siementaimihavaintojen perusteella. Kasvien talvehtimiskykyä ennustetaan ilmastoanalogialla: jos kasvit selviytyvät talvesta koepaikalla, ne voivat selviytyä siitä myös ilmasto-oloiltaan vastaavilla paikoilla.
Vastaava tutkija
Heikkilä Jaakko Hankkeen kesto 2012 - 2014
Asiasanat
bioturvallisuus, portaali, riski, vieraslajit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|