Globaalit muutospaineet ennakoivat suuria, ruoantuotantoa vaarantavia muutoksia tulevaisuuden pellon käyttöön samanaikaisesti, kun kysyntä ruoasta kasvaa väestökasvun ja elintason nousun myötä. Uuden pellon raivaamiseen on vain rajalliset mahdollisuudet ja raivaaminen on lisäksi täydessä ristiriidassa ilmastonmuutoksen hillintätavoitteiden kanssa. Siksi pellon käytön kestävä tehostaminen on asetettu lukuisissa tulevaisuuteen varautumisen toimenpide-ehdotuksissa avain-asemaan. Kestävällä tehostamisella tarkoitetaan pinta-alakohtaisen tuotantokyvyn kasvattamista samanaikaisesti ympäristöhyötyjen tuottamisen kanssa. Yhtälö on haasteellinen, sillä aikaisemmat ympäristötoimenpiteet ovat usein toteutuneet satotasojen paikoilleen jumittumisen tai heikkenemisen kustannuksella. Kestävä tehostaminen kattaa ympäristöhyötynäkökohtien lisäksi myös taloudellisen ja sosiologisen kestävyyden ulottuvuudet, mikä kaikessa moniulotteisuudessaan edellyttää systeemitason lähestymistä ja monitieteistä osaamista. MTT:ssä tehdään paljon kyseistä aihepiiriä sivuavaa tutkimusta mutta ilman, että työ tulee kattavasti integroiduksi ja tuottaisi kokonaisvaltaisen käsityksen tuotantomme tehostamisen keinoista, niiden synergiaeduista tai -haitoista ja systeemitason vaikutuksista. SusIntens-hankkeessa pyritään löytämään tuotannon tehostamiskeinot hallitsemalla kestävästi ja nykyistä paremmin peltoekosysteemin tuotantokykyä rajoittavia abioottisia ja bioottisia tekijöitä sekä hyödyntämällä ekosysteemipalveluja (kasteluvesi, biologinen typensidonta ja maaperään varastoitunut fosfori). Tehostamiskeinot edelleen integroidaan eri aikajänteille (2010-, 2020- ja 2040-luvut) huomioiden käytäntöön vietävyyden oletusaikataulut mutta myös ilmaston muutoksen ennakoidut vaikutukset itse tuotantoympäristöön. Integrointi tehdään eri skenaarioissa, joissa oletukset menetelmin saavutettavista vaikuttavuuksista eroavat (optimistinen, realistinen, pessimistinen). Hanke rakentuu karkeasti kolmesta osa-alueesta, joita ovat: a) kasvinjalostuksella saatavissa olevat hyödyt (genetic improvements), b) tuotantomenetelmien ja -järjestelmien kehittämisellä saatavat hyödyt (management improvements and innovations) sekä c) tuotantokyvyn ennakoitu lisäämispotentiaali eri aikajänteillä, siihen liittyvien riskien hallinta lohko-, tila-, alue- ja/tai valtakunnan tasolla sekä muutosten taloudellinen kestävyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Vastaava tutkija
Peltonen-Sainio Pirjo Hankkeen kesto 2012 - 2014
Asiasanat
ilmastonmuutos, kasvinjalostus, systeemitaso, ruokaturva, kestävä tehostaminen, mallinnus, satoisuus, huoltovarmuus, kilpailukyky, ympäristöjalanjälki, vaikuttavuus, globaalimuutos, ympäristöhyödyt, peltoviljely, tuotantojärjestelmät
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|