|
Yleiskuvaus: Orgaanisia lannoitevalmisteita markkinoitaessa tulisi viljelijöille tarjota selkeää tietoa orgaanisten tuotteiden käyttömahdollisuuksista ja -tavoista. Tilan ulkopuolella tuotettujen orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystekniikka tunnetaan heikosti, vaikka toimivia käytäntöjä on voinut jo löytyä. Totutusta poikkeavan orgaanisen valmisteen varastointi voi aiheuttaa viljelijälle hankaluutta peltopatteroinnin epäselvyyden vuoksi. On tärkeää kehittää orgaanisten tuotteiden käyttöä tuotantolaitosten lähialueen tiloilla. Lähitiloilla koottua tietoa tulee taas välittää alueiden välillä laajalti sovellettavaksi. LeviLogi-hankkeessa kootaan ohjeistus orgaanisille lannoitevalmisteille soveltuvista levitys- ja annostelutavoista sekä toimivista peltopatteroinnin ratkaisuista. Esimerkkituotteita ovat kemiallisesti hapetettu lietetuote, kuivarae, maanparannuskomposti ja kuivattu mädätysjäännös, joissa kaikissa on raaka-aineena puhdistamolietettä. Työtä tehdään neljällä kohdealueella: Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Esimerkkituotteiden valmistajat toimivat Haapavedellä, Oulussa, Ilmajoella, Sipoossa ja Kouvolassa. Jokaisella kohdealueella hankkeen yhteistyökumppaneina on mukana viljelijöitä, jotka käyttävät lähialueellaan tuotettua orgaanista lannoitevalmistetta pellollaan. Hanketyötä tehdään MTT:n toimipaikoilla Ruukissa, Seinäjoella, Jokioisilla ja Mikkelissä. Hanke seuraa viljelijöiden perustamia varastopattereita ja orgaanisella tuotteella lannoitettuja peltolohkoja todellisessa käyttöympäristössä yhteistyötiloilla. Viljelijöiden ja neuvonnan kanssa yhteistyössä selvitetään esimerkkituotteiden peltolevitykseen liittyvät urakointijärjestelyt. Levitystasaisuutta ja orgaanisen lannoitevalmisteen satovaikutusta mitataan tilojen omilla peltolohkoilla. Hankkeessa järjestetään myös esittelyjä ja pellonpiennartapahtumia. Hanke käynnistyi syksyllä 2011 ja päättyy vuoden 2014 lopussa. Toimintaa tilakohteilla ja kenttäkokeissa: Viljelijät perustivat pelloilleen pattereita ympäristöviranomaisten hyväksymien rakenneratkaisujen mukaisesti eri puolilla Suomea. Hankkeessa seuratut patterien pohjaratkaisut ovat olleet paljas pohja, turve, sahanpuru ja olki. Hankkeessa on mitattu patteroinnin vaikutusta peltomaan liukoisen typen pitoisuuksiin maanäytteistä, jotka on otettu ennen patterointia ja patteroinnin lopussa sekä muutamassa kohteessa patterointia seuraavana syksynä ja seuraavan vuoden keväänä. Maanäytteet on otettu patterin paikalta, sen yläpuolelta ja alapuolelta oletetun veden valumissuunnan mukaisesti ns. valumalinjalta. Patteroinnin vaikutusta selvittävät maanäytteet on kairattu näytteenottopisteistä 60 cm:n syvyyteen saakka ja jaoteltu 10 cm:n paksuisiin kerroksiin. Viljelijän valitsemaa levitysteknistä ratkaisua seurattiin keväällä ja osasta tuotteita mitattiin levitystasaisuutta urakoitsijan työjakson aikana. Orgaanisen tuotteen lannoitusvaikutusta ja sadontuottoa verrataan tilakohteilla seurantalohkolle sijoitettujen vertailuruutujen avulla. Orgaanisella tuotteella ja typpitäydennyksellä lannoitettua satoa verrataan lannoittamattomaan satoon sekä pelkästään mineraalilannoitteella lannoitettuun satoon. Jokioisten kenttäkokeessa kesällä 2012 koekasvina oli ohra. Vuonna 2013 Jokioisten uudella kenttäkokeella koekasvina oli kevätvehnä ja Ruukissa koekasvina oli ohra. Kenttäkokeissa seurattiin sadontuottoa ja maan ravinnetasoja yhden kasvukauden aikana ja seuraavan vuoden aikana selvitetään jälkivaikutuksen tuottama sato. Alustavia tuloksia: Ensimmäiset tulokset kemiallisesti hapetetun puhdistamolietteen turve-, olki- ja paljaspohjaisen pattereiden liukoisen typen huuhtoutumisesta viittaavat siihen, että vaikutus rajoittuu peltopatterin kohtaan ja siinäkin vain ylimpiin maakerroksiin. Keväällä patterin purkamisen aikaan huuhtoutunut liukoinen typpi oli ammoniummuodossa, nitraattityppeä ei havaittu. Typen huuhtoutumista varastopattereista pintavalunnan mukana valumasuuntaan ei havaittu. Patterien aiheuttamaa pistekuormaa peltolohkolla on mahdollista hallita oikeilla pohjarakenteilla ja varastopaikan viimeistelyllä. Voidaan käyttää nestettä sitovaa mutta myös kantavaa pohjamateriaalia, joka voidaan levittää lannoitevalmisteen mukana peltoon. Varastopatteria ei tule sijoittaa salaojan kohdalle. Alustavien tulosten perusteella orgaanisten lannoitevalmisteiden peltopatteroinnista aiheutuva ympäristönkuormitus on vähäinen ja pistemäisenä se olisi hallittavissa käytännöllisillä ratkaisuilla. Tutkimusta jatketaan edelleen ja tuloksia esitellään tammikuussa 2014 Maataloustieteen päivillä. Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuutta on tutkittu käytännön kohteissa ja raitainen levitysjälki on ollut selvä haaste pelloilla. Hankeyhteistyössä on järjestetty peltotapahtumia, joissa on viestitty toimijoille levityskaluston oikeiden säätöjen ja työtapojen merkityksestä. Viljelijöiden on tärkeää vaatia tasaista levitysjälkeä, jotta epätasainen kasvusto ei muodostuisi ongelmaksi. Kenttäkokeiden ensimmäisten viljatulosten perusteella toimiva lietetuotteen käyttötapa on seuraava: 1) Annostele kokonaistyppirajan 170 kg/ha mukaan. 2) Tarkista fosforimäärä ja haitallisten metallien kuormitus. 3) Täydennä liukoinen typpi kasvin tavoitetasoon kylvön yhteydessä.
Vastaava tutkija
Tontti Tiina Hankkeen kesto 2011 - 2014
Asiasanat
levitystekniikka, logistiikka, orgaaniset lannoitevalmisteet
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
