|
Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa sitoutunut bioenergian käytön lisäämiseen, mikä tarkoittaa mm. liikennepolttoaineissa siirtymistä enenevästi biodieseliin ja bioetanoliin. Rypsiöljy soveltuu erinomaisesti biodieselin tuotantoon ja lisäksi rypsiöljyn puristusjäte voidaan käyttää arvokkaana kotimaisena valkuaisrehuna. Tämän hankkeen tarkoituksena on nostaa rypsin satotasoa 20-30% uuden sukupolven synteettisten rypsilajikkeiden avulla. Rypsi (Brassica rapa) on ensimmäinen suomalainen viljelykasvilaji, jonka koko perimä on avattu. Genomisekvenssi julkaistiin 2011 ja se mahdollistaa monenlaisten uusien genomiikkaan perustuvien jalostustyökalujen kehittämisen rypsille. Suomalainen rypsinjalostus on siirtymässä populaatiolajikkeista synteettisiin lajikkeisiin. Synteettiset lajikkeet tehdään yhdistämällä samaan lajikkeeseen pieni määrä geneettisesti erilaisia ja toisiaan täydentäviä rypsiyksilöitä. Synteettisten lajikkeiden paremmuus perustuu heteroosi-ilmiön hyväksikäyttöön. Heteroosi on sitä voimakkaampi, mitä suuremmat ovat geneettiset etäisyydet yksilöiden välillä. Nykyisessä jalostusmateriaalissa ei ole kylliksi vaihtelua, vaan sitä on haettava Brassica rapa lajin geenivaroista sekä lähisukuisista lajeista. Tässä projektissa kehitetään genomiikan työkaluja rypsin lajikejalostuksen tehostamiseen ja geenivarojen hyödyntämiseen. Hankkeessa on käynnistynyt osahanke Boostrap, joka toteutetaan yhdessä teollisuuden (Boreal, Raisio, Neste) kanssa. Toiseen osahankkeeseen saatiin Makera-rahoitusta syksyllä 2011.
Vastaava tutkija
Hankkeen kesto 2011 - 2014
Asiasanat
genomiikka, valkuaisomavaraisuus, rypsi, geenivarat, biodiesel, bioenergia
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
