Eroosion mukana kulkeutuu eteläisen Suomen oloissa pääosa vesistöihin päätyvästä fosforikuormasta. Eroosioriskin muuttumista on tarpeen ennustaa maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden todentamiseksi ja kohdentamiseksi sekä EU:n tasolla tehtävää eroosioherkkyyden arviointia varten. EU:n alueella tarkoitukseen on käytetty Pesera -mallia (t/ha/vuosi), mutta Suomi on jäänyt ulkopuolelle puuttuvan korkeusinformaation vuoksi. Italiassa ja Alppien alueella on käytetty yleisempää RUSLE -mallia (Revised Universal Soil Loss Equation) ja maannostietokantoja. Hanke tukeutuu MMM:n aikaisemmin rahoittamaan hankkeeseen (Suomen maannostietokanta 2002-2009), ja se on yhteistyössä hankkeen Peltoviljelyn vesitalouden hallinnan käytännön toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (VEHMAS) kanssa. Hankkeeseen on saatu rahoitusta MTK:n säätiöltä ja maa- ja metsätalousministeriöltä. RUSLE -mallia kehitetään yhteistyössä Teho+, Huomisen Hämäläinen maatila ja Ravi -hankkeiden kanssa. Tavoitteena on laskea kalibroidulla karttapohjaisella RUSLE -mallilla valtakunnallinen peltolohkojen eroosioriski (t/ha/vuosi). Mallin avulla voidaan löytää eroosioriskin hot-spot -lohkot koko valtakunnan tasolla. Peruskalibroinnin jälkeen on tavoitteena sovittaa malliin eroosioon eniten vaikuttavien viljelytoimenpiteiden aiheuttamat muutokset. Malli antaa myös mahdollisuuden verrata Suomen peltojen eroosioriskiä EU:n keskimääräiseen riskiin. Tuloksia arvioidaan myös suoraan viljelijöitä saadun palautteen mukaan. Kolmivuotinen hanke alkaa keväällä 2010. Vuonna 2010 tehdään mallien peruskalibrointi ja tuotetaan ensimmäiset valtakunnalliset eroosioriskikartat. Vuonna 2011 tehdään viljelytoimenpiteiden jatkokalibrointi ja vuonna 2011 annetaan mallipalvelut saataville sekä julkaistaan mallikuvaukset. Hankkeessa kehitettävät karttapohjaiset eroosiomallit annetaan vapaasti hyödynnettäviksi kansallisen paikkatietoportaalin (paikkatietoikkuna) ja paikkatietolainaamon palvelujen kautta. Malli soveltuu käytettäviksi eroosioriskin seurantaan koko valtakunnan tasolla ja sitä voidaan käyttää yksittäisillä maatiloilla kohdentamaan toimenpiteitä kustannustehokkaasti. Hyödyntämismahdollisuuksia on lisäksi riskialueiden seulomisessa vesiensuojelun kannalta kriittisillä valuma-alueilla. Tieteellisesti perusteltu eroosioluokitus mahdollistaa mm. peruslohkojen avoimen kilpailutuksen suojelun järjestämiseksi. Mallin kuvaus ja kalibrointi julkaistaan tieteellisessä artikkelissa, johon osallistuvat kaikki hanketta toteuttaneet henkilöt.Työn toteuttavat MTT:n tutkijat Harri Lilja, Jari Hyväluoma ja Eila Turtola sekä Syken tutkija Markku Puustinen. Tutkija Jaana Uusi-Kämppä (MTT) osallistuu asiantuntemuksellaan ja toimittamalla havaintoaineistoa.
Vastaava tutkija
Turtola Eila Hankkeen kesto 2010 - 2013
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|