Kasvintuotantomme erikoistuminen muutamiin viljelykasveihin on riskialtis muuttuvissa tuotanto-oloissa tarkasteltuna. Erikoistuminen oli tehokas keino vahvistaa kasvintuotannon osaamista ja kannattavuutta koko 1900-luvun, mutta nykyinen keskittyminen kevätkylvöisiin viljoihin lisää epäonnistumisen vaaraa. Kevätkuivuuden voimistuminen, syyssateiden lisääntyminen, leudot talvet ja pakkasjaksojen lyheneminen lisäävät erityypisten riskien lisääntymistä. Merkittäviä uhkia ovat ravinteiden (NP) kulkeutuminen vesistöihin pinta- ja salaojavalunnan mukana, peltomaiden rakenteen heikentyminen sekä yrittäjäriskin suureneminen yhteen kasviin turvauduttaessa. Toimenpiteitä tuotannon monipuolistamiseen siis tarvitaan. Kansallisten riskitekijöiden lisäksi maataloutemme on riippuvainen ulkomaisista tuontipanoksista (väkilannoitteet, kasvinsuojeluaineet, energia) ja yhtäkkiset globaalimuutokset saattavat aiheuttaa tuotannon lamaantumista tai hintanousujen myötä yrittäjätulon laskua. Maataloutemme kyky vastaanottaa muutoksia on nyt erityisen huono ja tuotanto haavoittuvampi kuin koskaan aikaisemmin. Laaja MONISOPU-hanke liittännäisineen tarkasteli tuotannon yksipuolistumiseen johtaneita tekijöitä sekä etsi taloudellisesti, ympäristöllisesti ja teknisesti mahdollisia viljelykiertomenetelmiä jouston ja kestävyyden aikaansaamiseksi muuttuvissa tuotanto-oloissa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Monipuolistamisen hyödyt ovat laajakantoiset, sillä alkutuotannolle koituvien etujen lisäksi viljelykasveja oikein vuorottelemalla säästetään tuotantopanoksia ja tuotetaan ekosysteemipalveluja. Hankkeen tulokset hyödyttävät alkutuotantoa, neuvontaa, koulutusta, teollisuutta, hallintoa ja kuluttajaa tuotantomenetelmien kestävyyden parantuessa ja peltoresurssien yhteiskunnallisen funktion kehittymisen myötä. Hankkeen tuloksena tuotettiin tietoa erityyppisille tiloille soveltuvista viljelykierroista, jotka parantavat tilan toimintaa sekä tuottavana yksikkönä että yhteiskunnallisten tehtävien suorittamisessa. Kattavaa viljelykiertotutkimusta on tehty varsin vähän, vaikka viljelykiertoja suositellaan yleisesti ja ne on kirjattu myös CAP-uudistukseen. Hanketta on esitelty lukuisissa tapahtumissa käytännön toimijoille sekä tieteellisissä kokouksissa. Tuloksista on kirjoitettu myös ammattilehtiartikkeleita sekä tieteellisiä kirjoituksia. Loppuraportti kirjoitetiin 6/2014. Päätulokset tullaan julkaisemaan Tieto Tuottamaan sarjan viljelykiertoaiheisessa oppaassa, mikä julkaistaan 1/2015. Hanke sai MTT:n strategista rahoitusta vuoden 2012 loppuun ja MMM:n rahoitusta 31.3.2014 saakka.
Vastaava tutkija
Keskitalo Marjo Hankkeen kesto 2009 - 2014
Asiasanat
esikasviarvo, ilmaston muutokseen sopeutuminen, kestävyys, viljelyjärjestelmät, tuotantopanokset, ekosysteemipalvelu, monimuotoisuus, viljelykierto, globaalimuutokset, katetuotto A, shannonin indeksi, funktionaalisuus
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|