Tutkimuksen tavoite on selvittää bioenergiaksi viljeltävän ruokohelven kasvihuonekaasutase kivennäismailla. Tähän päästään määrittämällä viljelmän CO2, CH4 ja N2O taseet sekä viljelmän energiatase riittävän monelta vuodelta erilaisten kasvuolosuhteiden vaikutusten selvittämiseksi. Laajempana tavoitteena on yhdistää kivennäismaan tulokset vastaaviin tuloksiin turvemailta ja luoda luotettaviin mittauksiin perustuvia malleja ruokohelpiviljelmän kasvihuonekaasutaseista. Tämä mahdollistaa ruokohelven viljelyyn perustuvan bioenergiantuotannon täydelliseen kenttätutkimusaineistoon pohjautuvan elinkaarianalyysin. MTT: ja Itä-Suomen yliopisto ovat perustaneet MTT Maaningan toimipisteeseen laajan ruokohelpiviljelmän keväällä 2009, jonka keskelle on sijoitettu mikrometeorologinen eddy-kovarianssilaitteisto. Laitteisto mahdollistaa suoran kaasujen vaihdon mittaamisen ilmakehän ja ekosysteemin välillä tuottaen jatkuvan nettokaasujenvaihtonopeuden ekosysteemimittakaavassa. Tutkimusalueen laidoille perustetaan nurmikasvipeitteisiä koeruutuja, joilla voidaan käyttää kammiotekniikkaa N2O-, NO- ja CH4-päästöjen määrittämisessä. Lisäksi määritetään ekosysteemi- ja maahengitys (IRGA) sekä maan, kasvillisuuden sekä säätilan keskeiset parametrit.Tutkimuksessa mitataan myös typen huuhtoutuminen MTT:n lysimertikentällä Halolassa sekä ruokohelven että säilörehunurmen osalta, mikä täydentää hankkeessa määritettävät typpikierron muut osat. Tutkimuksesta valmistuu 2 väitöskirjaa. Tulosten perusteella saadaan kokonaisvaltainen kuva ruokohelpiviljelyn ilmastonmuutosvaikutuksista. Koska tutkimus kattaa aikajakson viljelmän perustamisesta (2009) 4. sadon määrittämiseen asti (kevät 2014) voidaan havaintoja pitää luotettavina: tutkimusperiodi sisältää sekä säävaihtelut että pitkäikäisen viljelyn kehityskaaren tärkeimmät vuodet (satovuodet 1-4). Siksi tutkimuksen perusteella voidaan luotettavasti arvioida poliittisten päätösten kannattavuutta asetettujen ilmastotavoitteiden kannalta. Lisäksi tutkimus edesauttaa maaseudun uusien, ekologisesti kestävien tuotantomuotojen kehittymistä. Vaikka ruokohelven kysyntä on juuri nyt heikentynyt tutkimuksen aloittamisesta, lähitulevaisuudessa bioenergian kysyntä ei varmaankaan laske.
Vastaava tutkija
Virkajärvi Perttu Hankkeen kesto 2009 - 2014
Asiasanat
ruokohelpi, metaani, kasvihuonekaasut, ilmastonmuutos, typen huuhtoutuminen, hiilitase, typen oksidit, hiilidioksidi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|