|
Suurpetojen aiheuttamia porovahinkoja on seurattu jo vuodesta 1997. Seurantatietojen mukaan petovahingot, varsinkin ahmavahingot ovat lisääntyneet nopeasti viimeisten vuosien aikana poronhoitoalueen pohjoisosissa. Tutkimuksen tarkoituksena on vuosina 2014 - 16 edelleen koota tietoja pedoista ja petovahingoista ja
1)selvittää petovahinkojen, erityisesti ahmavahinkojen määrää talvella tammi-toukokuussa, vaihteluita ja niiden syitä sekä petokorvausjärjestelmän toimivuutta poronhoitoalueen pohjoisosan paliskunnissa
2)selvittää tarkemmin pahimpien ahmapaliskuntien (Käsivarsi, Näkkälä, Muotkatunturi, Sallivaara, Paistunturi ja Pohjois-Salla) petovahinkoja maasto- ja kuolinsyytutkimusten avulla talvella, sekä verrata niitä alueen muiden paliskuntien petovahinkoihin
3)selvittää tarkemmin eri petojen tappamien porojen ikä ja kunto sekä tappotavat ja -paikat maastossa (GPS-tallennuus,
4)selvittää tarkemmin pahimmalla petoalueella (ahma-alueella) vaadinten ja vasojen kuolinsyitä talvella myös kuolevuuslähettimien (mahdollisesti Käsivarren paliskunta) avulla
5)kerätä ahmojen ulostenäytteitä DNA-tutkimuksiin ja ahmakannan koon määrittämistä varten
6)kiinnittää huomiota paliskuntien poronhoitotapoihin ja sekä selvittää mahdollisuuksia estää/vähentää petovahinkoja eri alueilla
Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on löytää keinoja suurpetojen aiheuttamien porokuolemien vähentämiseksi. Tutkimustuloksia hyödynnetään myös petovahinkojen korvausperusteita arvioitaessa. Tulokset Tutkimuksesta ja sen tuloksista tiedotetaan tarvittaessa tiedotusvälineissä. Tulokset julkaistaan väliraportteina, loppuraporttina /työraporttina RKTL:n julkaisusarjassa. Osa tuloksista julkaistaan myös kansainvälisissä alan julkaisuissa, esim. Rangifer-lehti.
Vastaava tutkija Nieminen Mauri, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Siitari Sari, Siitari Jukka Yhteistyötahot Tutkimusta tehdään yhteistyössä Metsähallituksen, EVIRA:n, MMM:n, TIKE:n, Paliskuntain yhdistyksen ja paikallisten paliskuntien kanssa. Yhteistyössä ovat mukana myös alueen kunnat: Enontekiö, Muonio, Inari, Utsjoki ja Salla. Julkaisut Bjärvall, A., Franzen, R., Nordkvist, M. & Ã…hman , G. 1990. Renar och rovdjur: Rovdjurens effecter pÃ¥ rennäringen. NaturvÃ¥rdsverket Förlag, Solna, 296 s.
Maijala, V., Norberg, H., Kumpula, J. & Nieminen, M. 2002. Poron vasatuotto ja -kuolemat Suomen poronhoitoalueella. Kala- ja riistaraportteja nro 252, 61 s.
Nieminen, M. 2007. Poro ? petovahingot ja kuolevuuslähetintutkimus. - Raimo Vajavaara & Marko Svensberg (toim.), Suomalaiset suurpedot ? monitavoitteista kannanhoitoa. Seminaari Kuhmossa 11.-12.6.2007. Metsästäjäin Keskusjärjestö, sivut 22- 24.
Nieminen, M. 2009. The impact of large carnivores on the mortality of semi-domesticated reindeer in Kainuu, southeastern reindeer-herding region of Finland. ? In: XXIX International Union of Game Biologists Congress, August 17-22, 2009, Moscow, pp. 236-237.
Nieminen, M. 2010. The impact of large carnivores on the mortality of semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus L.) calves in Kainuu, southeastern reindeer herding region of Finland. ? Rangifer, 30(1): 79-88.
Nieminen, M. & Laitinen, M. 1986. Bone marrow and kidney fat as indicators of condition in reindeer.- Rangifer, Special Issue 1: 219-226.
Nieminen, M., Norberg, H. & Maijala, V. 2011. Mortality and survival of semi-domesticated
reindeer (Rangifer tarandus tarandus L.) calves in northern Finland. - Rangifer, 31(1): 71-82.
Nieminen, M., Norberg, H. & Maijala, V. 2013. Calf mortality of semi-domesticated
reindeer (Rangifer tarandus tarandus) in the Finnish reindeer-herding area. ? Rangifer, 33, Special Issue No. 21, 2013: 79-90.
Norberg, H. & Nieminen, M. 2007. Suurpetojen vaikutus vasakuolleisuuteen Kallioluoman
paliskunnassa. ? Kala- ja Riistaraportteja nro 415, 55 s.
RKTL, 2008. Kuhmosta löytyi DNA-analyysissä 46 karhua. Suomalaisten karhujen ulosteista on ensimmäistä kertaa tehty DNA- eli perintötekijäanalyysi. htt://www.rktl.fi/tiedotteet/kuhmosta.
Hankkeen kesto 2014 - 2016 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
