|
Kulutuksen ilmastotaakasta noin 15 % aiheutuu kotitalouksien ruokahankinnoista ja osuus nousee peräti 25 %:iin, kun lukuun otetaan muutkin ravintoon välittömästi liittyvät toimet, kuten ruuan valmistus ja säilytys kotitalouksissa, kauppamatkat sekä ateriapalvelut. Tietoa elintarvikkeiden ympäristö- ja erityisesti ilmastovaikutuksista tarvitaan nyt siis enemmän kuin koskaan aiemmin;kansalaiset ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta ja ovat useissa gallupeissa sanoneet olevansa nyt halukkaampia toimimaan ilmaston hyväksi kuin koskaan ennen. Haasteena on se, ettei keskivertokansalaisella kaikesta huolimatta ole vielä tietoa eikä edes oikein käsitystä siitä, miten eri elintarvikkeiden tuotanto, hankinta, säilytys sekä ruoanvalmistus ja ruokahävikki kuormittavat ympäristöä. Hanke tähtää ilmastonmuutoksen hillintään niin kulutuskäyttäytymisen kuin ketjujen kehittämisen kautta. Tavoitteena on kehittää elintarvikeketjun toimintaa ilmastoa ja ympäristöä vähemmän rasittavaksi sekä tuottaa ilmastotietoa elintarvikkeista yritysten, kuluttajien ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden päätöksenteon tueksi. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään elintarvikeketjun yrityksille menetelmiä, laskentasääntöjä ja välineitä, joita soveltamalla voidaan tuottaa luotettavaa ja helposti päivitettävää ilmastovaikutustietoa elintarvikeketjun prosesseista. Elintarvikeketjun yrityksille menetelmien ja työkalujen soveltaminen mahdollistaa tuotteiden hiilijalanjäljen ja ympäristökuormitusten systemaattisen arvioinnin ja hallinnan. Kansainvälinen yhteistyö ja tutkijavaihto ovat hankkeessa keskeisessä asemassa. Hankkeessa verkostoidutaan laajasti aihepiirin johtavien eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa, osallistutaan aktiivisesti asiantuntijaryhmiin ja -kokouksiin sekä luodaan maailmanlaajuista yhteistyötä tuontielintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi. Hankkeessa selvitetään myös kansainvälisten elintarvikeyritysten ja kaupan hiilijalanjälkimerkintöjen tilanne sekä tutkitaan ja etsitään niistä parhaita käytäntöjä, joita tarvitaan kehitettäessä tiedon tuotantoa sekä viestintää ja sen pelisääntöjä elintarvikkeiden kansallisille hiilimerkinnöille. Hankkeen erityisenä tavoitteena on kehittää kansallinen menetelmäkuvaus ja laskentaohjeisto elintarvikkeiden vertailukelpoisten hiilijalanjälkien arvioimiseksi yhdenmukaisesti. Lisäksi hankkeessa arvioidaan vaihtoehtoisia ohjauskeinoja ilmasto- ja ympäristömyötäisten ruokavalintojen edistämiseksi kuluttajien käyttäytymisen ja kansantalouden tasolla. Hanke jakaantuu viiteen päätehtävään ja tavoitteeseen, joissa hankkeen ydinsisältönä on 1) elintarvikkeiden hiilijalanjälkilaskennan metodologia, menetelmäkehitys, laskentaohjeet ja työkalut;2) luotettavan hiilijalanjälkitiedon tuottaminen ja varmentaminen elintarvikkeista sisältäen tietojen vaihteluvälin ja epävarmuuden;3) hiilijalanjäljen pienentäminen ja muun ympäristökuormituksen vähentäminen elintarvikeketjussa;4) elintarvikkeiden hiilimerkintöjen periaatteiden ja tulkinnallisten viitekehysten kehittäminen eri tuotanto- ja kulutuskonteksteissa;5) hiilijalanjälkitiedon ja siihen pohjautuvien ohjauskeinojen ja hankkeen kautta saavutettavan ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksen arviointi kansantalouden tasolla.
Vastaava tutkija
Katajajuuri Juha-Matti Hankkeen kesto 2009 - 2013
Asiasanat
methodology, tool, guidelines, supply chain, metodologia, työkalu, laskentaohje, rules, consumer, citizen, bonus, credit, jatkuva parantaminen, kansalainen, ohjauskeino, kuluttaja, food, laskentasääntö, production chain, kulutus, improvement, life cycle assessment, carbon labelling, climate, life cycle, ilmasto, development, life cycle analysis, consumption, policy instrument, ilmastovaikutus, ilmastonmuutos, ilmastotieto, ilmaston lämpeneminen, hiilijalanjälki, climate change, climate impact, greenhouse gas, kasvihuonekaasu, global warming, ilmastopalaute, carbon footprint, carbon label, elintarvike, ilmastobonus, elinkaari, elinkaarianalyysi, food, elinkaariarviointi, parantaminen, ruoka, hiilimerkintä, toimitusketju, tuotantoketju, elintarvikeketju
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
