Suomen marjantuotannon arvo on lähes kolmannes koko avomaan puutarhatuotannon arvosta. Marjantuotantoa vaivaa kuitenkin marjamarkkinoiden rakenteesta johtuva heikko kannattavuus. Ongelmana on heikko tuotantovarmuus, mikä vaikeuttaa sadon määrän ja ajoituksen ennustettavuutta. Lisäksi marjojen laatuongemat ovat yleisiä. Toinen merkittävä marjantuotannon haaste on ilmastonmuutos, joka tuo mukanaan mm. uusia kasvinsuojeluongelmia, mutta toisaalta mahdollistaa sadon ajoittamisen pidemmälle aikavälille sekä tuotannon tehostamisen, mikäli tuotanto osataan sopeuttaa muuttuvaan ilmastoon. Tässä hankkeessa parannetaan marjojen tuotanto- ja laatuvarmuutta, pidennetään tuotantokautta sekä sopeutetaan tuotantoa muuttavaan ilmastoon kehittämällä katettua viljelyä. Tutkittavat kasvit ovat mansikka, vadelma ja mesimarja. Hankkeessa yhdistyvät käynnissä oleva perustutkimus, soveltava tutkimus sekä tilakoetoiminta maanlaajuiseksti verkostoksi, jonka kautta tulokset siirtyvät suoraan käytännön viljelyyn. Hankkeen päämääränä on parantaa suomalaisen marjantuotannon kannattavuutta ja sopeuttaa marjantuotanto muuttuvaan ilmastoon ekologisesti kestävällä tavalla. Keskeisenä tavoitteena on parantaa marjanviljelyn tuotantovarmuutta ja marjan laatua katetun tuotannon avulla. Marjantuotannon suunnittelun tueksi kehitetään marjoille hinnanmuodostusmalli sekä verrataan katetun ja avomaatuotannon kannattavuutta. Lisäksi verrataan näiden tuotantomenetelmien ympäristövaikutuksia elinkaarimallinnuksella. Katetun tuotannon edistämiseksi rakennetaan tilakoeverkosto, jossa kehitetään katetun tuotannon viljelytekniikkaa. Vadelman ja mesimarjan kukinnan säätelyä tutkitaan kasvihuonekokein ja tuloksiin perustuen kehitetään satotaimien tuotantotekniikoita. Itse- ja ristipölytyksen onnistuminen testataan useilla vadelma- ja mansikkalajikkeilla, katettuun tuotantoon soveltuvien lajikkeiden löytämiseksi. Kasvintuhoojien esiitymistä katetussa tuotannossa seurataan koetiloilla erilaisin seurantamenetelmin ja PCR-testien avulla. Merkittävimpien kasvitautien torjumiseksi tutkitaan mm. kasvin puolustuksen aktivointia sekä valitaan taudinkestäviä lajikkeita ja jalosteita. Härmänkestävyyden periytymistä tutkitaan ja geenimerkkien kehittäminen härmänkestävyyden jalostuksen avuksi aloitetaan. MTT Taloustutkimus vastaa hankkeen talousosiosta ja ympäristövaikutusten arvioinnista. ProAgria rakentaa tilakoeverkoston Marja-osaamiskeskuksen kanssa ja osallistuu havaintojen tekoon koetiloilla. Helsingin yliopisto (HY) tutkii kukinnan säätelyä ja kehittää vadelman satotaimituotantoa yhdessä MTT Puutarhatuotannon kanssa. MTT selvittää marjakasvien itsepölytyskykyä. Kasvintuhoojien seuranta ja torjuntakokeet tehdään yliopistojen, MTT:n kasvinsuojelun tutkimuksen, ProAgrian ja viljelijöiden yhteistyönä. HY tutkii härmänkestävyyden periytymistä. Kuopion yliopiston vastuulla ovat hankkeen mesimarjaan liittyvät osiot: kasvinsuojelu, jossa lehtihomeen torjunta- ja epidemiologiset kokeet yhteistyössä HY:n kanssa, lehtihomeenkestävyys- ja viljelyominaisuuksien jalostus (myös aromi ja sato;sopivien pölytyslajikkeiden varmistaminen viljelmillä), mesimarjan satotaimet sekä taudinkestävyyden aktivointi. Tilakoeverkoston rakentaminen aloitetaan 2010 alussa ja kasvintuhoojien havainnointi aloitetaan kesällä 2010. Kasvitautien torjuntakokeilut aloitetaan yliopistoilla 2010 ja tilakokeita ne tehdään 2011-2012. Kukintatutkimus ja vadelman satotaimikokeet alkavat 2010 ja jatkuvat seuraavina vuosina. Pölytyskokeet tehdään 2010-2011. Talousosio painottuu hankkeen loppuosaan.
Vastaava tutkija
Karhu Saila Hankkeen kesto 2010 - 2013
Asiasanat
taloustutkimus, kasvinsuojelu, ympäristövaikutukset, mansikka, vadelma, mesimarja, marjat, marjatuotanto
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|