Tavoitteet
Vuosina 2004-2006 keskitytään hankkeessa aiemmin kehitetyn uudistamisen seurantamenetelmän sovittamiseen metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten muuhun toimintaan, erityisesti laatujärjestelmiin, sekä seurantamenetelmän vaikuttavuuden mittaamiseen. Projektissa mukana olevien metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kanssa yhteistyönä käynnistetään metsänuudistamisen laatutyöskentely. Vuosittain tutustutaan maakunnittain uusiin tuloksiin ja paneudutaan yksityiskohtaisesti uudistamistoiminnan kehittämiseen. Uudistamisketjuittaisten prosessikuvausten avulla laaditaan oleelliset laatukriteerit ja mittarit, joilla toiminnan kehittymistä voidaan ohjata. Uudistamisen laadun seurannan vaikuttavuuden arvioimiseksi tehdään toisen kierroksen maastomittaukset vv. 2000-2001 mukana olleissa metsänhoitoyhdistyksissä. Koko seurantamenetelmä arvioidaan v. 2006 järjestettävässä arvioinnissa.
Tulokset
Metsäteollisuuden omien metsien laatutyön tuloksiin pohjautuen kehitettiin yhteistyössä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kanssa metsänuudistamisen laadun seurantamenetelmä ja sovellettiin laatutyön menetelmiä toiminnan kehitämiseen sekä tutkittiin laatutyön vaikuttavuutta. Metsänuudistamistulos inventointiin vuosina 2000-2006 kuudessa metsäkeskuksessa 40 metsänhoitoyhdistyksen alueella n. 135 kunnassa. Yhdentoista mhy:n alueella seuranta tehtiin kahtena ajankohtana. Kokonaispinta-alaksi muodostui noin 22 000 ha.Kuusen uudistamisessa epäonnistumisriski oli istutuksissa 12 %, luontaisissa uudistamisissa 31 % ja kylvöissä 61 %. Hyviä uudistamistuloksia oli istutuksista 61 %, luontaisista uudistamisista 38 % ja kylvöistä 19 % uudistusaloista. Menetelmävalinnoista istutus yhdessä mätästyksen kanssa antoi varmimman uudistamistuloksen.Männyn uudistamisessa epäonnistumisriski oli istutuksissa 20 %, kylvöissä 28 % ja luontaisessa uudistamisessa 44 %. Hyviä uudistamistuloksia oli istutuksissa 55 %, kylvöissä 45 % ja luontaisessa uudistamisessa 34 % uudistusaloista. Männylle uudistetuista kohteista 47 % olisi kasvupaikan viljavuuden ja maalajin perusteella soveltunut kuuselle tai rauduskoivulle.Kuusen istutuksen lisäksi etenkin männyn istutuksissa saatiin viitteitä alhaisista istutustiheyksistä.Koivun istutustulokset olivat hyviä, ja kylvö- ja luontaisen uudistamisen tulokset osoittautuivat melko hyviksi. Uudistamistulos ei kuitenkaan ole vielä koivun osalta täysin määräytynyt hirvituhoriskin vuoksi. Kylvön ja luontaisen uudistamisen tuloksen arvoa alentavat myös tarkemmassa selvityksessä saadut tulokset, joissa vain 30-60 % oli rauduskoivua ja loput hieskoivua.Kaikkien uudistamisketjujen tuloksissa havaittin suurta vaihtelua eri toimijoiden välillä. Valtaosa vaihtelusta selittynee ilmasto-, kasvupaikka-, ym. ekologisilla tekijöillä, mutta huomattava osa vaihtelusta johtunee eri toimijoiden toimintatapojen ja toimintakulttuurien välisistä eroista. Toiminnan kehittämisen lähtökohtana oli inventointituloksista saatu palaute, jota tehostettiin erityyppisillä toimijakohtaisilla ja yleisimmillä kehittämispäivillä ja seminaaareilla. Tarkastelujakson lyhyydestä johtuen laatutyön vaikutukset inventoituun uudistamistulokseen jäivät vähäisiksi. Merkittävin muutos havaittiin kuusen istutuksessa kaivurityölajien lisääntymisenä. Metsänuudistamisen kustannus – laatu -suhdetta tarkasteltaessa havaittiin, että kustannukset ja laatu eivät korreloineet: samalla rahallisella panostuksella saattoi saada hyvin erilaisen tuloksen. Hankkeen loppuraportti: Saksa, T. & Kankaanhuhta, V. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa. Metsänuudistamisen laadun hallinta -hankkeen loppuraportti. Gummerus, Jyväskylä. 90 s.
Vastaava tutkija
Saksa, Timo Hankkeen kesto 2004 - 2006
Asiasanat
Metsänuudistus, laatutyö, tietokantasovellus
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|