|
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja työkaluja metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksista hiilen, typen ja muiden ravinteiden virtoihin ja varastoihin valuma-aluetasolla. Tulokset julkaistaan synteesikirjana, jossa otetaan kantaa mm. hakkuualueen koon, sijoittumisen ja suojavyöhykkeiden leveyden vaikutuksista vesistökuormituksen suuruuteen ja ajoittumiseen. Lisäksi tavoitteena on selvittää kuinka paljon ravinteita vapautuu 5 vuotta avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen hakkuutähteistä, ja kuinka paljon niitä sitoutuu pintakasvillisuuteen ja uuteen puusukupolveen. Myös ravinteiden määrät, jotka huuhtoutuvat/sitoutuvat maahan tutkitaan ja kuinka muutokset näkyvät pohja-, lähde- ja purovesissä (osahanke 1) tutkia pohjavesialueella toteutetun päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutukset pohjaveden laatuun ja maaprosessien vaikutukset siihen (osahanke 2) selvittää ravinteiden varastot ja virrat muurahaiskeoissa ja metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset niihin. Lisäksi muurahainen-kirva symbioosin vaikutus puiden kasvuun tutkitaan (osahanke 3) tehdä valuma-aluetasolla toimiva mallinnustyöväline metsätalouden vesistövaikutusten ja metsän pitkäaikaisen ravinnetilan simulointiin (FEMMA-malli;osahanke 4) ja laajentaa sitä koskemaan metsäojituksen, kunnostusojituksen ja suon ennallistamisen vaikutukset (KUNTO-malli;osahanke 5). Osahankkeet: Hiilen, typen ja muiden ravinteiden virrat ja varastot metsävaluma-alueella avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen, VALU -hanke (3383-01). Vetäjä: Sirpa Piirainen Pohjaveden laatu pohjavesialueella hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen, ELV –hanke (3383-02). Vetäjä: Sirpa Piirainen Kekomuurahaisten vaikutus puuston kasvuun ja hiilen sekä ravinteiden virtaan metsäekosysteemissä, ANTS –hanke (3383-03). Vetäjä: Leena Finér Työkalu metsätalouden ympäristövaikutusten arviointiin, FEMMA (3383-04). Vetäjä: Ari Laurén Työvälinepaketti metsäojitusten vesistökuormituksen torjuntaan, KUNTO –hanke (3383-05 ). Vetäjä: Ari Laurén Ravinteiden kulkeutumisreittien merkityksen arviointi boreaalialueen hoidetuissa metsissä, NUTFLOW-hanke (3383-06). Vetäjä: Ari Laurén Yhteistyötahot: Osahanke 1: Joensuun ja Helsingin yliopistot, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, SYKE sekä Michigan Technological University Osahanke 2: GTK, SYKE, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuun yliopisto Osahanke 3: Joensuun ja Helsingin yliopistot, Michigan Technological University, Syracuse University sekä WSL Swiss Federal Institute for Forest, Snow and Landscape Research Osahanke 4: GTK, TKK sekä Oulun ja Joensuun yliopistot Osahanke 5: GTK, TKK, SYKE, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Joensuun yliopisto Osahanke 6: GTK, TKK sekä Helsingin, Joensuun ja Oulun yliopistot
Tulokset
Osahanke 1: Avohakkuun jälkeen pintakasvillisuuden biomassa ja siihen sitoutuneiden ravinteiden määrä aleni puoleen tai jopa alle sen. Erityisesti mustikka, puolukka, seinäsammal ja kerrossammal kärsivät hakkuusta. Pintakasvillisuuden biomassa ja siihen sitoutuneet ravinnemäärät palautuivat ennen hakkuuta vallinneelle tasolle 4-5 vuodessa, ja fosforin sekä kaliumin määrä kasvoi suuremmaksi kuin ennen hakkuuta. Pioneerilajien, kuten metsälauhan ja horsman runsastuminen lisäsi ravinteiden sitoutumista kasvillisuuteen. Tulokset osoittivat, että pintakasvillisuus pystyy ottamaan vain murto-osan hakkuutähteistä vapautuneista ravinteista kahtena ensimmäisenä vuonna avohakkuun jälkeen. Aluksi hakkuutähteistä vapautuvat ravinteet sitoutuvat pääasiassa maaperään ja mikrobistoon, mutta pintakasvillisuus on myöhempinä vuosina merkittävä ravinteiden pidättäjä.
Vastaava tutkija
Piirainen, Sirpa Hankkeen kesto 2004 - 2007
Asiasanat
avohakkuut, fosfori, hajoaminen, hiili, huuhtoutuminen, kationit, laskeumat, maanmuokkaus, maaperäeliöstö, ojitus, pohjavesi, ravinteet, rikki, simulointimallit, typpi, valuma-alue, virtaama
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|
