Tavoitteet
Kehitetään metsien hiilivarastojen muutosten arvioinnissa tarvittavia malleja Tutkitaan miten metsiävoi kestävästi ja kannattavasti käyttäähiilensitomiseen, ja mitähiilensitominen merkitsee metsäsektorille, yhteiskunnalle ja ympäristölle HANKE Hanke koostuu kahdesta osasta: 1) Hiilen varastojen ja virtojen metsikkömalli -osassa kehitetään malleja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida metsänkäsittelytoimenpiteiden vaikutuksia metsikön hiilitaseisiin ja 2) Ekonomia -osahankkeessa tarkastellaan miten metsiävoi kestävästi ja kannattavasti käyttäähiilensitomiseen, ja mitähiilensitominen merkitsee metsäsektorille. METSIKKÖMALLI Mallinnushankkeessa on käytetty J. Liskin Eurooopan metsäinstituutissa kehittämääkangasmaiden karikkeen hajoituksen Yasso -mallia . Yhteistyössämuiden HMS -ohjelman hankkeiden (3324, 3306, 3399) kanssa on kehitetty komponentteja Yasso mallin käyttöön (Lehtonen ym. 2004a, 2004b) sekätutkittu mallin ominaisuuksia . Yasso-malli on kytketty Motti simulaattoriin (Hynynen ym. 2004). Yasso-Motti malliyhdistelmällävoidaan tutkia mm. harvennusten vaikutuksia metsikön hiilivaroihin.Yasso mallia on käytetty Suomen kasvihuonekaasuraportoinnissa lahopuun, karikkeen ja maan orgaanisen aineen varastojen muutosten arviointiin. EKONOMIA Hiiliekonomian hankkeessa tutkitaan toisaalta mahdollisten hiilensidontaan yllyttävien politiikkakeinojen vaikutuksia yksityismetsänomistajien hakkuukäyttäytymiseen ja toisaalta hiilen sidonnan kustannustehokkuutta. Metsänomistajien hakkuukäyttäytymistätutkitaan numeerisella metsän ikäluokkamallilla, jonka avulla selvitetään erityisten hiilivuokrien ja hiilensidontaa edistävien metsänhoitotoimenpiteiden tukien vaikutuksia. Hiilen sidonnan kustannustehokkuutta tutkitaan metsikkötason havaintoaineistolla vertaamalla esimerkiksi kiertoaikojen muutosten ja harvennushakkuiden määrien ja intensiteetin vaikutuksia. Alustavien tulosten mukaan pienehköt hiilensidonnan lisäykset kannattaisi toteuttaa lähinnämetsikköharvennuksia muuttamalla (tuotettu Metlan ja Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkimushankkeessa: L. Valsta, J. Pohjola, J. Mononen, J. Uusivuori). Kiertoajan pidentämisen merkitys kasvaa kuitenkin sitäsuuremmaksi, mitäenemmän hiiltähalutaan sitoa hehtaaria kohti. Ohjauskeinojen osalta hiilivuokrat yksityismetsänomistajille tukevat tehokkaasti suorien metsänhoitokorvausten vaikutusta. Viitteet: Lehtonen, A., Mäkipää, R., Heikkinen, J., Sievänen, R. &Liski, J. 2004a. Biomass expansion factors (BEFs) for Scots pine, Norway spruce and birch according to stand age for boreal forests. Forest Ecology and Management 188(1-3): 211-224. Lehtonen, A., Sievänen, R., Mäkelä, A., Mäkipää, R., Korhonen, K.T. &Hokkanen, T. 2004b. Potential litterfall of Scots pine branches in southern Finland. Ecological Modelling 180(2-3): 305-315. Hynynen, J., Ahtikoski, A., Siitonen, J., Sievänen, R. &Liski, J. 2005. Applying the MOTTI simulator to analyze the effects of alternative management schedules on timber and non-timber production. Forest Ecology and Management 207:5-18.
Vastaava tutkija
Sievänen, Risto Hankkeen kesto 2001 - 2006
Asiasanat
ilmastomuutos, metsien hiilinielu, metsien hiilitase, prosessimallinnus
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|