Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia metsänuudistumistuloksia erilaiset ns. uusien ja aikaisemmin voimassa olleiden ohjeistojen mukaiset metsänuudistamismenetelmät tuottavat Pohjois-Suomen, erityisesti Lapin, alueella sekä sitä, miten erilaiset kasvupaikkatekijät vaikuttavat uudistumistuloksiin. Lisäksi tavoitteena on selvittää menetelmien ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia metsikkö- ja metsäaluetasolla.
Tulokset
Osahanke 1. Metsien uudistaminenLapissa olosuhteet männyn luontaiselle uudistamiselle ovat hyvät erityisesti kuivilla ja kuivahkoilla kankailla. Tämä näkyy mm. siten, että alueella on runsaasti mäntyalikasvostaimikoita. Männyn luontainen uudistaminen on tutkimustulosten mukaan onnistunut kuitenkin huonosti 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Pääsyynä on ollut maanmuokkauksen puute. Maanmuokkauksella onkin ratkaiseva merkitys luontaisen uudistamisen onnistumiseen. Maanmuokkausta käyttäen voidaan uudistaa luontaisesti myös tuoreen kankaan männiköitä. Luontaisen uudistamisen tutkimus on edelleen tarpeen. Lisätietoa tarvitaan varsinkin väljennyshakkuusta männyn uudistamisessa sekä taimien syntymis- ja kuolemisdynamiikasta. Kuusen luontaista uudistamista ei ole tutkittu Lapissa juuri lainkaan.Metsänviljely on onnistunut 1980- ja 1990-luvuilla Lapissa hyvin aikaisemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin verrattuna. Mainituilla vuosikymmenillä viljelyn yhteydessä käytetyt maanmuokkausmenetelmät ovat taanneet hyvän uudistumistuloksen. Voimakkaalla maanmuokkauksella on todettu olevan muokkausjäljissä pitkäaikainen vaikutus maan vesipitoisuuteen ja ilmatilaan. Tällä voi olla ratkaiseva merkitys taimien menestymisella sateisina kasvukausina etenkin kuusivaltaisilla kasvupaikoilla, joilla maan vedenpidätyskyvyn on todettu olevan merkitsevästi mäntyvaltaisia suurempi. Luontaisesti uudistuneiden taimien merkitys viljelytaimien täydentäjänä on ollut keskeinen. Poron vaikutuksen hieskoivun taimien pituuskehitykseen ja laatuun on kuitenkin havaittu olevan merkittävä etenkin toistuvan kesälaidunnuksen kohteena olevilla kasvupaikoilla. Hanke on keskittynyt erityisesti uudistamistulosten mallittamiseen, jossa työssä on myös kehitetty mallitustekniikoita ja -menetelmiä varsinkin sekamallien osalta.Lisätietoa on saatu viimeksi kuluneen vuoden aikana maankäsittelyn pitkäaikaisvaikutuksista. Tätä tutkittiin metsänviljelykokeessa Lapissa. Raskaat maanmuokkauskoneet ja auraus eivät vaikuttaneet muokkaamattomien välialueiden vedenpidätyskykyyn eikä vesipitoisuuteen ja ilmatilaan 20 vuoden kuluttua maankäsittelystä Lapissa. Aurauksella oli kuitenkin pitkäaikainen myönteinen vaikutus maan ilmatilaan aurauspalteissa, millä saattaa olla merkitystä taimien selviytymiselle runsassateisina kasvukausina. Aurauksessa männyn istutustaimet olivat pysyneet paremmin elossa kuin kevyemmissä maankäsittelyissä 25 vuoden kuluttua viljelystä. Kasvukauden keskimääräisellä lämpösummalla ja välialueiden hydraulisilla ominaisuuksilla oli merkitsevä vaikutus elossapysymiseen. Välialueiden maan ilmatila vaikutti tilastollisesti merkitsevästi taimien pituuskasvuun. Toisaalta erään toisen tutkimuksen mukaan, maanmuokkaus ei välttämättä muuta pysyvästi maan vesioloja, vaan spatiaalinen vaihtelu ja maan fysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat oleellisesti asiaan.Lisäksi maan vesi- ja ravinnetaloutta ja niiden merkitystä puuston menestymiselle selvittävissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Lapissa moreenien vesi ja ravinteet säätelevät puulajien esiintymistä ja diversiteettiä siten, että pääpuulajit voivat yhdessä esiintyä moreeneilla, joissa 7
Vastaava tutkija
Hallikainen, Ville Hankkeen kesto 1999 - 2006
Asiasanat
biologinen monimuotoisuus, maisema, puuntuotanto
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|