|
Tavoitteet
Taustaa Koska metsien terveydentilan heikkenemiseen alettiin kiinnittää monissa maissa huomiota 1980-luvun alkupuolella, perustettiin vuonna 1985 YK/ECE:n alainen yleiseurooppalainen yhteistyöohjelma (International Cooperative Programme on the Assessment and Monitoring of Air Pollution Effects on Forests/ICP Forests) ilmansaasteiden metsävaikutusten arvioimiseksi ja seuraamiseksi. ICP:n metsäohjelma perustuu kansainväliseen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan sopimukseen (CLRTAP). Euroopan unionin jäsenmaissa metsien terveydentilan seuranta pohjautuu vuosina 1986 ja 1994 vahvistettuihin säädöksiin ja niihin myöhemmin tehtyihin täydennyksiin. Yleiseurooppalaiseen seurantaohjelmaan osallistuu tällä hetkellä 39 maata. Suomi on osallistunut vuodesta 1985 lähtien ICP:n metsäohjelmaan.Ohjelman tavoitteena on parantaa tietämystä metsien terveydentilan ja ilman epäpuhtauksien sekä muiden stressitekijöiden välisistä vuorovaikutussuhteista. Ohjelmassa seurataan Euroopan maiden metsien terveydentilaa yhteisesti sovituilla menetelmillä. Seurantaohjelma koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta: Laaja-alaisesta metsien terveydentilan seurannasta (Taso I) sekä intensiivisestä metsäekosysteemien seurannasta (Taso II). Ohjelman laaja-alainen seuranta tapahtuu noin 6000 havaintoalalla, jotka sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa. Seurantaa tehdään vuosittain samoilla koealoilla ja se antaa tietoa puiden latvusten tilasta ja kehityksestä Euroopassa. Laaja-alainen havaintoverkko mahdollistaa myös metsien terveydentilan ja stressitekijöiden välisten suhteiden alueellisen tarkastelun. Intensiiviseuranta alkoi Euroopan kattavana vuonna 1995 ja siihen kuuluu noin 860 havaintometsikköä. Nämä näytealat sijaitsevat metsissä, jotka edustavat kyseisen maan tärkeimpiä metsäekosysteemejä ja yleisimpiä kasvuolosuhteita. Havaintoaloilla tutkitaan tarkemmin ympäristötekijöiden ja metsien kunnon välisiä riippuvuussuhteita sekä seurataan tärkeimpien metsäekosysteemien kehitystä.Yleiseurooppalaisesta metsien terveydentilan seurannasta Suomessa vastaa Metsäntutkimuslaitos. Intensiiviseurannassa (Taso II) metsien kunnon sekä ilman epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden välisiä suhteita tutkitaan 31 metsikössä joista neljä on samoja, joita käytetään YYS (Yhdennetty ympäristön seuranta) -hankkeessa. Intensiivisessä seurannassa Suomi on ollut mukana vuodesta 1995 lähtien. Laaja-alaisessa seurannassa (Taso I), jossa puiden latvusten kunto (harsuuntuneisuus eli neulas- ja lehtikato sekä latvuston värioireet) arvioidaan vuosittain noin 450 pysyvältä havaintoalalta, Suomi on ollut mukana vuodesta 1985 lähtien.Hankkeen tavoitteet Hankkeessa tutkitaan metsäekosysteemin vastetta ympäristötekijöihin 18 valitussa havaintometsikössä eri puolilla Suomea pitkällä aikavälillä. Lisäksi kehitetään metsien terveydentilan seurantamenetelmiä ja tulosten tulkintaa. Intensiivisessä seurannassa havaintoverkon koealoilla seurataan puiden ominaisuuksia ja kuntoa sekä ympäristöolosuhteita. Koealoilta mitataan mm. puuston kasvu ja arvioidaan sen harsuuntuneisuus. Maaveden ja karikkeen ominaisuuksia seurataan ja metsiin ja metsämaahan kohdistuvaa laskeumaa mitataan muun muassa happamoittavien ja rehevöittävien yhdisteiden osalta. Laskeuman vaikutuksia puiden ravinnetalouteen seurataan määrittämällä neulasten alkuainepitoisuudet kahden vuoden välein. Puissa tapahtuvat fenologiset muutokset liitettiin osaksi seurantaa vuonna 2000.Lisätietoja seurannasta ICP-ohjelman sivuilta.Lisätietoa kansainvälisestä ICP-Forests ohjelmasta.
Tulokset
Seurannan tuloksia julkaistaan Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja -sarjassa: Forest Condition Monitoring in Finland, National report 2002-2005MWP 45National report 2001 MT 879National report 2000 MT 824National report 1999 MT 782 National report 1998 MT 743
Vastaava tutkija
Derome, John Hankkeen kesto 1995 - 2008
Asiasanat
Suomi, elinvoima, harsuuntuminen, kasvu, kuusi, laskeuma, lehvästön värioireet, mänty, neulasanalyysi, ravinne
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|
