|
Tavoitteet
Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsien elinvoimaisuuden alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta valtakunnallisella tasolla sekä selvittää ja kuvata tuhojen esiintymistä ja niihin vaikuttavia tekijöitä suuralueittain.Seurata neulasten kemiallisen kostumuksen avulla metsien ravinnetilan kehitystä.Tutkia ilman epäpuhtauksien sekä kasvupaikan ja metsikön ominaisuuksien yhteyttä puuston elinvoiman muutoksiin, vaurio-oireisiin, metsätautien varsinkin männynversosurman esiintymiseen sekä puiden ravinnetilaan. Eräänä keskeisenä toimintatavoitteena on kehittää ja ylläpitää Pohjoismaista sekä kansainvälistä (YK-ECE, EU) yhteistyötä metsien elinvoimatutkimuksen ja seurannan alalla.
Tulokset
Vuonna 2001 metsien elinvoimaisuuden seuranta-aineisto kerättiin 454:ltä kangasmetsien pysyvältä näytealalta. Edellisvuoteen verrattuna puuston latvuskunnossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Männyn keskimääräinen harsuuntuminen vuonna 2001 oli 9 %, kuusen 19 % ja lehtipuiden vastaavasti 12 %. Puiden kuolleisuus oli samalla tasolla kuin edellisvuosina eli 0,2 %.Värivikaisten (värioireiden määrä lehti/neulasmassasta yli 10 %) mäntyjen ja lehtipuiden määrä pysyi samana (alle 1 %) kuin vuonna 2000, sen sijaan kuusien värivikaisuus väheni 8 %:sta 6 %:iin. Yleisimmät värioireet olivat neulasten keltakärkisyys ja neulasten kellastuminen. Ruostesieniepidemian vuoksi lievästi värivikaisten kuusten (värioireita 1 - 10 % neulas-/ lehtimassasta) osuus oli suurempi kuin edellisvuonna.Vuonna 2001 laajinta metsätuhoa aiheuttivat marraskuun myrskyt, jotka kaatoivat arviolta 2 miljoonaa m³ puuta Etelä-Suomessa. Sienitaudit olivat yleisempiä vuonna 2001 kuin vuonna 2000, koska lämmin ja kostea syksy 2000 edesauttoi sienien leviämistä. Paikoin Etelä- ja Länsi-Suomessa versosurmaa (Gremmeniella abietina) esiintyi männyillä enemmän kuin vuosikymmeneen. Ruostesienet, varsinkin kuusensuopursuruoste (Chrysomyxa ledi), olivat yleisiä lähes koko maassa. Laajoja hyönteistuhoja ei ollut vuonna 2001.Valtakunnallisesti harsuuntumisen ja mallitettujen rikki- ja typpilaskeumien välillä ei löydetty tilastollisesti merkittävää yhteyttä vuonna 2001.
Vastaava tutkija
Lindgren, Martti Hankkeen kesto 1995 - 2004
Asiasanat
harsuuntuminen, latvuskunto, metsien elinvoima, metsien kunto, metsätuhot, versosurma, neulasanalyysi, seuranta
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|
