|
Järvilohen luontainen lisääntyminen ei ole enää vuosikymmeniin onnistunut vesistöissämme ja laji onkin nykyään luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Järvilohen luontaisen lisääntymisen Saimaalla voisi mahdollistaa Ala-Koitajoen virtaaman lisäys, minkä Pamilon voimalaitos velvoitettiin toteuttamaan vuoden 2013 alusta.
Saimaan alueella eläneen järvilohen entiset kutujoet, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki, rakennettiin vesivoimatuotantoon 1950?1970 ?luvuilla. Kuurnan voimalan valmistuttua Pielisjokeen noin 20 km Joensuusta ylävirtaan vuonna 1971, järvilohen säilyminen kalastossamme jäi kokonaan kalanviljelyn ja istutuksien varaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden tammikuussa 2013 antama päätös velvoittaa nostamaan Pielisjoen voimalaitosten kalatalousmaksuja sekä lisäämään Ala-Koitajoen virtaamaa kahdesta keskimäärin viiteen kuutiometriin sekunnissa. Juoksutuksen tulee olla kuusi kuutiometriä huhtikuun alusta syyskuun loppuun ja muun ajan vuodesta neljä kuutiometriä sekunnissa. Tämä lisäjuoksutus on voimassa seitsemän vuoden ajan, jonka aikana Ala-Koitajoella voidaan selvittää järvilohen luontaisia lisääntymismahdollisuuksia.
Tavoitteet Hankkeessa selvitetään muun muassa järvilohen kudun ja mädin kehittymisen onnistumista sekä poikastuotannon määrää. Samanaikaisesti selvitetään myös, miten luonnossa syntyviä poikasia voidaan parhaiten hyödyntää järvilohen monimuotoisuuden ja elinkelpoisuuden lisäämiseksi laitosviljelyssä.
Tulokset Hankkeen tulokset tukevat Kansallisen kalatiestrategian tärkeintä tavoitetta vahvistaa uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuutta.
Tuloksia käytetään velvoitepäätösten arviointiin, järvilohikannan monimuotoisuuden säilyttämiseen ja järvilohen hyödyntämistä, kalastusta sekä hoitotoimia koskevien päätösten tekemiseen ja toteuttamiseen käytännössä.
Tuloksista on odotettavissa myös muiden uhanalaisten ja arvokkaiden kalakantojen säilyttämiseen ja palauttamiseen tarvittavia tietoja sekä kokemuksia. Parhaassa tapauksessa voidaan valtion osuutta järvilohikannan ylläpidossa vähentää ja siirtyä nykyistä parempiin järvilohen monimuotoisuutta säilyttäviin keinoihin.
Tärkeimmät asiakkaat ovat MMM, ELY-keskukset, kalastavat kansalaiset, vesiviljelijät, voimayhtiö Vattenfall sekä lupavirastot, joissa arvioidaan vastaavien kalakannoille aiheutettujen vahinkojen korvausvelvoitteiden uudistamistarvetta.
Vaikuttavuus Vahvistaa uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta. Vastaava tutkija Piironen Jorma, risita- ja kaltalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Orell Panu, Mäki-Petäys Aki, Hyvärinen Pekka, Gavrilov Markku Hankkeen kesto 2013 - 2018 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
