|
Pohjois-Suomi eli Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat ovat marjanviljelyn alituotantoaluetta. Alueella olisi tilaa nykyistä huomattavasti laajemmalle marjanviljelylle ja alueen marjanviljely tarvitsee tietoa pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvista viljelymenetelmistä ja lajikkeista. MTT:n kolmelle pohjoisimmalle tutkimusasemalle Sotkamoon, Rovaniemelle ja Ruukkiin on kasvukausina 2008 ja 2009 perustettu lajike- ja viljelymenetelmäkokeita, joissa keskitytään marjojen sadontuottoon, talvehtimiseen ja tuotantokustannuksiin. Työtä tehdään vuoden 2012 alkuun saakka ja koetuloksia saadaan syksystä 2009 alkaen. Kokeiden tavoitteena on luoda edellytyksiä nykyistä vahvemmalle marjanviljelylle Pohjois-Suomessa. Koetulosten perusteella Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen taloustutkija tekee eri viljelymenetelmille ja lajikkeille tuotantokustannuslaskelmat. Tulokset siirretään Pohjois-Suomen ProAgrioiden neuvojille viljelyneuvonnan tueksi. Uusia lajikkeita: Pohjois-Suomessa nykyisin viljeltävä marjalajikevalikoima on pieni ja tavoitteena on löytää uusia vaihtoehtoja nykyisten rinnalle. Lajikekokeita tehdään mansikalla, vadelmalla, musta- ja viherherukalla sekä tarhamustikalla. Mansikalla kokeillaan MTT:n omia uusia lajikkeita, uutuuslajikkeita ja jalosteita Norjasta, Hollannista, Kanadasta ja Ruotsista. Verranteina ovat valiotaimituotannossa olevat lajikkeet. Herukoilla lajikekokeissa on MTT:n oman jalostusohjelman kaksi uutta viherherukkalajike-ehdokasta sekä neljä mustaherukkalajike-ehdokasta. Lisäksi kokeissa on norjalaisia lajikkeita sekä verranteina nykyiset tärkeimmät viljelylajikkeet Öjebyn ja Mortti. Vadelmalla lajikekokeissa on mukana perinteisten Suomessa myytyjen lajikkeiden lisäksi mukana lajikkeita mm. Venäjältä, Skotlannista ja Unkarista. Tarhamustikan lajikekokeissa mukana ovat MTT:n jalostamat nykyiset viljelylajikkeet ja lajikeuutuudet sekä kaksi amerikkalaista lajiketta. Uusia viljelymenetelmiä: Pohjois-Suomi on maailman pohjoisinta marjanviljelyaluetta. Kasvukauden lyhyys ja talvi asettavat haasteita viljelymenetelmille. Kausihuonetuotantokokeita tehdään vadelmalla ja mansikalla. Niissä selvitetään, saako kausihuonetuotannolla varmistettua vadelman viljelyä ääriolosuhteissa ja saadaanko mansikan ja vadelman sadon aikaistumisella hyötyä Pohjois-Suomessa. Lisäksi seurataan sadon määrää ja laatua. Mansikalla tutkitaan kausihuoneessa sekä perinteistä maassa viljelyä että pöytäviljelyä turvesäkeissä. Pöytäviljelykoe toistetaan myös ilman kausihuonetta. Lähtöoletuksena on, että pöytäviljelyssä sadon laatu paranee, mutta työmäärä lisääntyy. Pöytäviljelyn suurimpia etuja ovat välivuosien poistuminen viljelykierrosta sekä maalevintäisten kasvitautien riskin minimointi. Mustaherukalla testataan tuotantopanosten lisäämisen vaikutusta kannattavuuteen. Kokeissa on perinteisen viljelymenetelmän rinnalla viljely muovikatteessa, tihkukastelu, kastelulannoitus sekä näiden eri yhdistelmät. Mansikalla ja vadelmalla tutkitaan myös eri kastelu- ja lannoitusstrategioiden vaikutuksia talvehtimiseen ja sadontuottoon.
Vastaava tutkija
Hoppula Kati Hankkeen kesto 2008 - 2012
Asiasanat
tarhamustikka, vadelma, Vaccinium, Rubus arcticus, Ribes nigrum, viljelymenetelmät, Fragaria x ananassa, pensasmustikka, Ribes, mansikka, kausihuone, valkoherukka, herukat, viherherukka, mustaherukka, marjanviljely, lajikkeet
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
