Kuivan ja lakoutuneen ruokohelpikasvuston niitossa ja korjuussa tapahtuu väistämättä hävikkejä. Lakoutuneen kasvuston sänki jää pitkäksi ja korjuukoneet varistavat haurasta helpeä. Korjuukokeissa on havaittu jopa 50 - 60 % korjuutappioita. Siksi korjuuketjun optimointi on välttämätöntä. Toinen ongelma on korjatun ruokohelven alhainen tiheys, minkä takia kuljetuskaluston kapasiteettia ei pystytä täysimääräisesti hyödyntämään. Korkeat kuljetuskustannukset rajoittavat viljelyn ainoastaan voimalaitosten lähialueille. Haapavedellä 2006 - 07 järjestetyissä korjuukokeissa lautasniittokoneen ja karhottimen yhdistelmällä korjuutappiot saatiin putoamaan 20 - 30 %:n tienoille. Myös ajettavalla niittokoneella eli swatherilla korjuutappiot jäivät 20 %:n tuntumaan. Säilörehun niittoon tarkoitetulla niittomurskaimella korjuutappiot olivat ensimmäisenä keväänä noin 50 %, mutta toisena keväänä säätöjen optimoinnin jälkeen vain 20 %. Oleellisinta on säätää sängenpituus mahdollisimman lyhyeksi ja murskaus hellävaraiseksi. Paalauskokeessa 2007 uudentyyppisellä kanttipaalaimella saatiin tiiveimmät paalit (170 kg ka/m3). Vanhemmanmallisella kanttipaalaimella ja pyöröpaalaimilla jäätiin 140 - 150 kg ka/m3 tuntumaan. Yllättäen muuttuvakammioisen ja kiinteäkammioisen ero paalintiheydessä jäi hyvin pieneksi. Kanttipaalien etuna verrattuna pyöröpaaleihin on myös niiden parempi tilankäyttö kuljetusajoneuvoissa. Laskennallisesti kanttipaaleilla voidaan saada 50 % raskaammat kuormat pyöröpaaleihin verrattuna. Yhdessä VTT:n ja TTS:n kanssa laskettiin edullisimmat helven korjuu-, kuljetus- ja käsittelyketjut. Kevään 2008 korjuukokeissa todettiin tarkkuussilppurikorjuussa päästävän yhtä pieniin korjuutappioihin kuin kanttipaalaimellakin. Menetelmien työsaavutukset olivat myös samaa luokkaa.
Vastaava tutkija
Lötjönen Timo Hankkeen kesto 2006 - 2008
Asiasanat
Phalaris arundinacea, ruokohelpi, sadonkorjuu, teknologia, logistiikka
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|