|
MTT:n Puutarhatuotannolla Piikkiössä käynnistettiin vuonna 2005 projekti, joka tähtää perennakasvien käytön laajentamiseen julkisessa viherrakentamisessa ja etsii tähän käyttötarkoitukseen sopivia perennalajeja ja hoitokäytäntöjä. Hanke jakaantuu käyttökokeisiin ja perennojen kantavertailukokeisiin. Kantakokeet Kantavertailukokeissa vertailtiin 19 suvun eri kantojen ominaisuuksia ja pyrittiin löytämään näistä Suomen oloihin kestävimmät ja koristearvoltaan parhaat. Kantavertailukokeisiin valittiin sukuja, joiden ominaisuuksissa on ilmennyt kantojen välistä vaihtelua ja joiden nimistö on ollut epäselvää ja epäyhtenäistä eri taimitarhoilla. Sukujen valintaan vaikutti myös niiden mahdollinen soveltuvuus julkisille viheralueille. Kokeissa oli yhteensä noin 380 kantaa kasvisuvuista Aconitum, Aconogonon, Asarum, Aster, Astilbe, Astrantia, Dicentra, Doronicum, Eupatorium, Fallopia, Hosta, Iris, Nepeta, Salvia ja Thymus sekä lajeista Campanula glomerata, Delphinium elatum, Geum coccineum ja Monarda didyma. Kasvimateriaali hankittiin suomalaisilta perennataimistoilta, kasvitieteellisistä puutarhoista ja yksityisiltä henkilöiltä sekä siementoimittajilta. Kokeisiin saatiin siis laaja aineisto vanhoja kotimaisia kantoja, mutta myös vähän aikaa Suomessa kasvatettuja ja ulkomaisia kantoja. Kantavertailukokeiden päämääränä oli selvittää valittujen perennasukujen nimistöä, ja vertailla perennakantojen ominaisuuksia, kuten peittävyyttä, kukkimista ja koristearvoa ja taudin- ja talvenkestävyyttä. Tätä varten vuosina 2005 Â? 2006 perustettiin kenttäkokeet kahdelle ilmastovyöhykkeelle, etelään Piikkiöön ja pohjoiseen Ruukkiin, sekä Espooseen. Näissä kokeissa havainnoitiin kantojen kasvuun, kukintaan, tauteihin, tuholaisiin, koristearvoon, fenologiaan ja talvehtimiseen liittyviä ominaisuuksia. Nimistön selvittämistä tehdään paitsi morfologisten ja kasvuominaisuuksien avulla, niin myös vuonna 2009 aloitettujen DNA-sormenjälkitunnistusten avulla. Käyttökokeet Vuosina 2005-2006 perustettiin käyttökokeita kaupunkien ja seurakuntien viheralueille yhteensä 48 kohdetta. Kohteet valittiin siten, että mahdollisimman monenlaisia ympäristöjä tulisi mukaan. Otettiin mukaan erilaisia puistoalueita, tieympäristöjä ja liikenteen erotuskaistoja. Erityisesti maanpeitekasvialueita perustettiin sekä liikenteen erotuskaistoille että nurmikon korvikkeeksi ongelmapaikoille puistoalueille. Näihin käytettiin sekä erillisiä taimia että perennamattoa. Hautausmaiden erityistarpeiden mukaisia kohteita valittiin myös koepaikoiksi. Toisena perusteena oli, että samoja lajeja ja lajiyhdistelmiä saataisiin eri menestymisalueille vertailua varten. Kaupungit ja seurakunnat valmistivat itse paikat istutuskuntoon. Kasvualustaksi vaihdettiin 30-50 cm syvä Kekkilän perennamulta, josta muotoiltiin kohopenkki niihin kohteisiin, joihin se soveltuu. MTT puutarhatuotanto hankki taimet perennataimistoilta. Lajeja kokeisiin tuli yhteensä 110. Piikkiöön MTT:n pellolle perustettiin käyttökokeiden vertailukoe. Käyttökoekohteissa ja Piikkiön vertailukokeessa on tehty havaintoja talvehtimisesta, kasvuunlähdöstä, kasvutavasta, kukinnasta, terveydestä, levittäytymisestä, lajien välisestä kilpailusta, erilaisten hoitotoimenpiteiden tarpeellisuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin. Vuonna 2008 julkaistiin välitulosraportti. Kasvukausien 2008 ja 2009 tulosten perusteella osa koelajeista on osoittautunut julkisille viheralueille soveltumattomiksi liian voimakkaan leviämistaipumuksen tai tautialttiuden takia. Tulokset soveltuvien lajien osalta ovat saaneet lisävarmistusta. Talvi 2009/2010 ja kasvukausi 2010 ovat vielä karsineet suositeltavaa lajistoa ja vahvistaneet saatuja tuloksia. Hankkeen tulokset kootaan alkuvuoden 2012 aikana loppuraporttiin. Tulosten perusteella laaditaan suositukset julkisten viheralueiden perennojen käyttöä varten. Yhteenveto tuloksista Kantakoeaineistossa on tullut esiin suurta vaihtelua osassa suvuista. Vaihtelu ilmenee taimien koon, terveyden ja elinvoiman sekä ulkonäön epätasaisuutena kannan sisällä. Myös virheellisesti nimettyjä kantoja on. Näissä suvuissa on pystytty nostamaan aineistosta paras kanta esiin, ja nimeämään virheellisesti nimettyjä kantoja uudelleen. Aster-, Eupatorium- ja Iris-suvuissa DNA-sormenjälkien avulla on saatu varmistusta ulkoisten tuntomerkkien perusteella tehtyihin nimeämisiin. Paras kanta/parhaat kannat on nostettavissa esiin useimmissa suvuissa. Joissakin suvuissa aineisto on yhtenäisempää ja pääosa tuotannossa olevista kasvikannoista niin hyviä ja oikein nimettyjä, että lisäysaineiston vaihto ei ole välttämätöntä. Tulosten perusteella julkisille viheralueille suositellaan noin 200 perennalajia, -lajiketta tai â??kantaa, joista 50-60 tulee tuotantoon Laukaan kautta. Muiden suositeltavien lajien ja kantojen tuotantoa voidaan tässä vaiheessa jatkaa taimistoilla jo olevasta emoaineistosta.
Vastaava tutkija
Juhanoja Sirkka Hankkeen kesto 2005 - 2011
Asiasanat
ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kantavalinta, kastelu, perennat, ruohovartiset kasvit, kasvualustat, taajamat, viherrakentaminen
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
