Itämeren hylkeiden kannat ovat palautumassa viime vuosisadan romahduksen jälkeen. Runsastumisen myötä myös hylkeiden aiheuttamat vahingot kalataloudelle sekä saalis- että pyydystappioina ovat lisääntyneet, mikä on aiheuttanut hylkeiden ja rannikon kalastuksen välille ristiriitatilanteen. Lisäksi hylkeiden on arveltu vaikuttavan negatiivisesti moniin taloudellisesti arvokkaisiin kalalajeihin. Toisaalta kalanpyydyksiin menehtyy vuosittain tahattomana sivusaaliina tuntematon määrä hylkeitä, ja hylkeiden metsästykseen on myönnetty lisää lupia kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Itämeren hyljekantojen hoito onkin tasapainottelua lajien suotuisan suojelutason toteutumisen sekä rannikkokalastuksen kannattavuuden välillä.
RKTL:n koordinoima ECOSEAL -projekti keskittyy näihin kysymyksiin. Hanke on saanut pääasiallisen rahoituksen Central Baltic 2007-2013 Interreg IV A ?ohjelmasta ja valtion vastinrahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Tavoitteet kerätään ja analysoidaan metsästettyjen ja kalastuksen sivusaaliiksi jääneiden hylkeiden ravinnonkäytöstä kertovia kudos- ja ravintonäytteitä, ja tuotetaan tietoa hylkeiden roolia Itämeressä selvittävää bioenergeettistä mallintamista varten - tuotetaan hylkeiden metsästyssaaliin ja kalastuksen sivusaaliin määrästä ja rakenteesta tietoa, jota hyödynnetään mm. hylkeiden kannanhoitopäätöksiä koskevassa matemaattisessa riskianalysoinnissa - kehitetään ratkaisumalleja hylje-kalastus -ristiriidan minimoimiseksi
Tulokset Kalanpyydyksillä vierailevat ongelmahylkeet eivät ole satunnaisotos hyljepopulaatiosta. Keväällä pyydyksillä käy kuutteja, syksyllä esiaikuisia ja aikuisia uroksia. Kalastuksen sivusaaliiksi tulleet hylkeet ovat usein heikkokuntoisia. Sivusaaliita vähentää hylkeidenkestävien pyydysten käyttö. Kalastusvahinkojen vähentämiseksi metsästystä pitäisi kohdentaa pyydysten lähellä eläviin uroshylkeisiin syksyllä. Niiden poistaminen vaikuttaa myös vähiten hyljepopulaation tilaan, mutta on käytännössä vaikeaa.
Hylkeistä aiheutuu kalastajille eniten vahinkoa keväisin ja syksyisin kun kalastus on aktiivisinta. Suuri osa kalastajista on joutunut siirtymään verkkopyynnistä rysäpyyntiin. Hylkeiden katseluun perustuvaa matkailua järjestää eteläisessä Manner-Suomessa vain muutama yrittäjä. Metsästysmatkailua ei esiinny juuri ollenkaan. Kalastajista vain harvat ovat kiinnostuneet toimimaan hyljematkailuyrittäjinä.
Nykyinen metsästys ja sivusaalismäärät eivät uhkaa hyljekantojen kestävyyttä ilmaston lämmetessäkään. Kalastuksen sivusaaliiksi joutuneiden hylkeiden määrä tulisi kuitenkin ottaa huomioon hylkeiden kannanhoidossa. Jos metsästystä lisätään, se tulisi kohdentaa kalanpyydysten läheisyyteen. Metsästysmääräysten muuttaminen voisi vähentää sivusaaliita ja lieventää hylje-kalastus ristiriitoja.
Harmaahylkeiden pääasiallinen ravinto koostuu silakasta, ahvenesta, kivinilkasta ja särkikalasoita. Ravinto vaihtelee alueittain, hylkeiden iän ja hyljenäytteiden keruupaikan (kalanpyydysten lähellä vs. muualla) mukaan. Hallit käyttävät keskimäärin 5 kg kalaa vuorokaudessa. Hylkeiden ravintoa selvitettiin useilla, myös uudenlaisilla menetelmillä. Hylkeiden syömien kalojen luiden ja DNA:n tutkimuksella saadaan tietoa hylkeiden ravinnon lajikoostumukseeta ja ravintokalojen koosta. Ravinnon rasvahappojen ja pysyvien isotooppien analyysin avulla voidaan tutkia hylkeiden ravinnonkäytön ajallista ja alueellista vaihtelua.
Vaikuttavuus Hankkeessa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa tuotettua tietoa ja työkaluja voidaan hyödyntää hyljekantojen hoidossa sekä hylkeiden ja ihmistoiminnan välisen ristiriidan vähentämisessä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vastaava tutkija Ahola Markus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteystiedot
Muut henkilöt Vetemaa Markus (Viron Meri-instituutti, Tarton yliopisto), Reunanen Sami, Mellaoura Juhani, Kauhala Kaarina, Peuhkuri Nina, Timonen Petri, Eskelinen Päivi, Paalanen Katja, Käkelä Reijo (Helsingin yliopisto), Helle Inari (Helsingin yliopisto), Kuikka Sakari (Helsingin yliopisto), Aho Teija (Ruotsin maatalousyliopisto), Lundström Karl (Ruotsin maatalousyliopisto), Tiilikainen Raisa (Metsähallitus, Luontopalvelut, Akselinkatu 8, 57130 Savonlinna, etunimi.sukunimi@metsa.fi) Yhteistyötahot Rahoitus EU:n Central Baltic 2007-2013 Interreg IV A ?ohjelma ja Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä projektipartnerit: RKTL, HY, SLU ja Viron meri-instituutti (Tarton yliopisto). Projekti toteutetaan yhteistyössä projektipartnereiden sekä WWF Suomen, Ahvenanmaan maakuntahallituksen, rannikko- ja ammattikalastajien, metsästäjien, ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Julkaisut Herrero, A., Tiilikainen, R. & Kauhala, K. 2013. Hyljevahingot ja vahinkohylkeet kalastajahaastatteluissa. Riista- ja kalatalous - Tutkimuksia ja selvityksiä, nro 12, 2013. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/rktl_hylje_12_13_web.pdf
Reunanen, S. & Mellanoura, J. 2013. Hylje ? vahinkoeläin vai luontoelämys? Riista- ja kalatalous - Tutkimuksia ja selvityksiä, nro 8, 2013. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tutkimuksia_ja_selvityksia_8_2013.pdf
Hankkeen työpakettien loppuraportit: Ongelmahylkeet http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/problemseals_Kauhala.pdf
Kalastajien haastattelut http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/interviews_summary_Vetemaa.pdf
Hyljekannan hoito ja riskien hallinta http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/risk_assessment_and_management_VanhataloRonkainen.pdf
Hylkeiden ravinnonkäyttö http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/seal_diet_LundstromKakela.pdf
Final reports of project work packages: Problem seals http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/problemseals_Kauhala.pdf
Fishermen interviews http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/interviews_summary_Vetemaa.pdf
Seal stock management http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/risk_assessment_and_management_VanhataloRonkainen.pdf
Seal prey consumption http://www.ecosealproject.eu/SiteFiles/seal_diet_LundstromKakela.pdf
Hankkeen kesto 2012 - 2013 Hankkeen vaihe: päättynyt
In English
|