Kuluttajilla, elintarvikealan yrityksillä ja yleisemminkin yhteiskunnassa on tarve saada tietoa elintarvikkeiden hiilijalanjäljistä, koska elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus nykytietämyksen mukaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen. Hiilijalanjälkitietojen tuottaminen ja niistä viestiminen on kuitenkin haasteellinen kokonaisuus. Climate Communication -hanke tukee elintarvikkeiden vertailukelpoisten hiilijalanjälkitietojen tuottamista ja niistä viestimistä tuottamalla tietoa hiilijalanjälkien laskennasta ja eri maiden ja kansainvälisten organisaatioiden hiilijalanjälkiin liittyvistä ohjeistuksista, menettelytavoista ja viestintäratkaisuista. Hankkeessa muodostetaan yleiskäsitys kansainvälisestä elintarvikkeiden hiilijalanjälkiin liittyvästä standardoinnin tilanteesta, käytetyistä laskentamenetelmistä ja menettelytavoista. Tavoitetta lähestytään tutkimalla neljää erilaista meijeri-, liha-, leipomo- ja kasvistuotetta tai -raaka-ainetta, joista on julkaistu useita hiilijalanjälkitutkimuksia eri maissa. Vertailuihin sisällytetään lähtökohtaisesti vain tieteellisissä sarjoissa julkaistut tutkimukset. Kunkin tuoteryhmän sisällä tuloksia vertaillaan toisiinsa ja etsitään syitä tulosten vaihtelulle. Syitä voivat ovat menetelmällisten erojen ja tietopohjavalintojen ohella esimerkiksi todelliset erot eri maiden ja yritysten välillä niin energiantuotantotavoissa, osaamisessa kuin olosuhteissakin. Eri maissa ja eri tahojen laatimista elinkaarilaskelmista ei saada lyhyellä aikavälillä laskentamenetelmiltään täysin yhdenmukaisia. Tässä tutkimuksessa muodostetaan esimerkkituotteiden avulla käsitys siitä, millä menetelmällisillä valinnoilla ja muilla tutkimusten välisillä eroilla on tuloksiin merkittävin vaikutus. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan elintarvikkeiden ilmastomerkintöjen lanseeraamisen ja käyttöönoton tilannetta sekä kehityssuuntia ja pyrkimyksiä eri maissa ja yrityksissä sekä toimialaliitoissa. Kansainvälisesti elintarvikkeiden hiilijalanjälkien tutkimuksessa ja pienentämisessä tapahtuu paljon. Myös näiden viestinnässä ilmenee jatkuvasti uusia aloitteita, esimerkiksi yritys- ja maakohtaisten ilmastomerkkilanseerauksien muodossa. Tavoitteena on tunnistaa ja tiedostaa erilaisten kansainvälisten merkintöjen heikkoudet ja vahvuudet niin merkin takana olevan tietopohjan ja menetelmien kuin viestinnän näkökulmasta, jotta viestintää Suomessa voitaisiin kehittää niin, että se palvelisi kuluttajien tarpeita. Tutkimuksen edetessä hanke järjestää myös keskeisille sidosryhmille suunnattuja työpajoja tai seminaareja, joissa käsitellään hankkeen teemoja. Keskeisiä sidosryhmiä ovat esimerkiksi osallistuvien yritysten henkilökunta, tavarantoimittajat ja alihankkijat, alkutuotannon edustajat, elintarvikkeiden tuotantoketjun edunvalvontajärjestöt, ympäristö- ja kestävyysmerkintöjen ylläpitäjät ja kehittäjät ja ympäristö- ja kuluttajajärjestöt. Lisäksi hankkeen toteutuksessa on tärkeässä osassa kansainvälinen verkostoituminen eri toimijoiden, toimialajärjestöjen, yritysten ja tutkimustahojen suuntaan sekä näiden kautta tiedonkeruu eri maiden aloitteista ja tavoitteista.
Vastaava tutkija
Katajajuuri Juha-Matti Hankkeen kesto 2009 - 2011
Asiasanat
communication, hiilijalanjälki, ruoka, elintarvike, hiilimerkki, merkintä, hiilimerkintä, viestintä, tuoteviestintä, kuluttaja, kuluttajatieto, ympäristömerkki, international, labelling, carbon, ilmastonmuutos, kansainvälinen, carbon foot print, footprint, eco label, label, carbon label, food
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|