|
Maatilojen lukumäärä ja rakenne ovat muuttuneet rajusti maamme EU �jäsenyyden aikana. Vuoden 1994 päättyessä Suomessa oli noin 115 000 maatilaa. Vuonna 2005 jäljellä oli enää 70 0000 maatilaa, eli vähentymä oli 40 %. Tilojen lopettamisen ohella on tapahtunut myös tilarakenteen muuttuminen niin, että aiemmin vallitsevasta kotieläintuotannosta on siirrytty kasvintuotantoon. Vuonna 1995 maatiloista 52 % luokiteltiin kotieläintiloiksi, kun vastaava luku vuonna 2005 oli enää 34 %, kun samanaikaisesti kasvintuotantotilojen osuus oli 61 %. Maatilojen lukumäärässä ja rakenteessa tapahtuneet muutokset näkyvät vastaavina myös alueellisessa tarkastelussa. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien maatilojen kokonaislukumäärä oli vuonna 2006 yhteensä 5 818 tilaa ja Keski-Pohjanmaalla 2422 tilaa. Pohjois-Pohjanmaalla vilja-ala oli yhteensä 95 300 hehtaaria ja nurmiala vastaavasti 84 500. Keski-Pohjanmaalla vilja-ala oli yhteensä 33 735 ha ja nurmiala 43 721 ha. Vilja-alaan sisältyi kevätvehnää 6 400 hehtaaria, ohraa 81 900 hehtaaria ja kauraa 38 500 hehtaaria. Kevätvehnäsato oli 19 000 tonnia (2 970 kg/ha), ohrasato 267 800 tn (3 270 kg/ha) ja kaurasato 107 400 tonnia (2 790 kg/ha), eli kaikki yhteensä 394 200 tonnia. Maatilojen rakennekehitys on toteutunut paitsi tuotantosuunnan muutoksena myös tilakoon kasvuna. Pohjois-Pohjanmaan maatilojen koko on keskimäärin valtakunnallisestikin tarkasteltuna suuri, keskimäärin 38 hehtaaria (Suomen keskiarvo 33 ha). Vastaava luku Keski-Pohjanmaalla on 36 hehtaaria. Tilakokoa on kasvatettu sekä maanvuokrajärjestelyin että uutta viljelyalaa raivaamalla. Merkillepantavaa muutoksessa on, että kotieläintalouden osuus maatalouden markkinahintaisesta tuotosta on säilynyt lähes samana (83 %). Selityksenä on pitkälti viljan alhainen markkinahinta. Viljan tuotantokustannus oli kirjanpitotiloilla vuonna 2005 keskimäärin 42,5 senttiä kiloa kohti, kun markkinahinta kaikilla viljalajeilla oli keskimäärin 10,5 senttiä kiloa kohti. Viljan myyntituotot eivät ole kannattavuuskirjanpidon tulosten perusteella yhtenäkään EU-vuonna riittäneet kattamaan edes viljanviljelyn muuttuvia kustannuksia. Satovuonna 2006/07 viljan markkinahinta on kuitenkin noussut ja kannattavuus on parantunut. Jatkossa viljan kysyntä on lisääntymässä valtakunnallisesti esimerkiksi energiakäytön sekä uuden teollisuuden rakentamisen vuoksi. Esimerkiksi Ylivieskassa aloittaa syksyllä 2008 Rehuraisio Oy:n uusi rehutehdas, joka korvaa lopetettavan Oulun tehtaan. Uuden rehutehtaan kapasiteetti on lähes kaksinkertainen lopetettavaan tehtaaseen nähden. Lisääntyvä viljankysyntä luo mahdollisuuksia erikoistuneille viljantuottajille. Koska yksittäinen viljelijä voi vain rajallisesti vaikuttaa viljan markkinahintaan tai maatalouden tukipolitiikan rakenteeseen, viljanviljelyn kannattavuuden parantaminen voi tapahtua varmimmin viljanviljelyn muuttuvien ja kiinteiden kustannusten määrää vähentämällä. Muuttuvien kustannusten vähentämisessä etusijalla on viljelytekniikan edelleen hiominen. Lisääntyvään viljan kysyntään on vastattava tehokkaalla tuotantopanosten käytöllä, kuten uusimmilla lajikkeilla ja oikeilla kasvinsuojeluainevalinnoilla. Satotaso on saatava nousemaan.
Vastaava tutkija
Joki-Tokola Erkki Hankkeen kesto 2007 - 2011
Asiasanat
vehnä, viljalajikkeet, ohra, kaura, rehuvilja, viljelytekniikka
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
