|
Hankkeen tavoitteena oli koota yhteen maatalouden raskasmetalliongelmia selvittävä eurooppalainen tutkimusverkosto edistämään tutkimustoiminnan tehokkuutta. Hankkeessa kootaan yhteen tutkimustuloksia eri maista ongelmien laajuuden selvittämiseksi ja tutkimuksen koordinoimiseksi. Maatalouden omaa merkitystä raskasmetallikuormittajana selvitettiin ja kehitettiin menettelytapoja vaikutusten vähentämiseksi. Tuloksia käytetään hyväksi yhteisön säädöksiä harmonisoitaessa. Ensivaiheessa koottiin tietoja lähteistä, jotka kuormittavat suoraan tai välillisesti maaperää. Tällaisia ovat mm. ilmalaskeuma, väkilannoitteet, karjanlanta, viemäriliete, komposti ja kotieläinten rehut. Ottamalla huomioon poistuma sadossa ja muulla tavoin laskettiin raskasmetallitaseita vertailujen pohjaksi. Kaikki kerätty aineisto koottiin yhtenäiseksi tietokannaksi projektin koordinoijan KTBL:n toimesta. Tutkimuksen ansiosta saatiin Suomessa ensimmäistä kertaa maatilakohtaista tietoa kadmiumin, lyijyn, nikkelin, kromin, kuparin ja sinkin massataseista. Kasvinviljelytilan ja lypsykarjatilan metallivirrat erosivat selvästi toisistaan. Tutkittujen metallien lisäykset maahan olivat lypsykarjatilalla suuremmat, mutta metallien poistumat pienemmät kuin kasvinviljelytilalla. Vain sinkin ja kuparin huuhtouma oli karjatilalla suurempi kuin kasvinviljelytilalla. Karjatilalla melkoinen määrä raskasmetallikuormituksesta oli peräisin tuntemattomista lähteistä, mutta myös teollisista ostorehuista. Poistumat kotieläintuotteissa olivat oleellisesti pienemmät kuin kasvisadoissa. Suurista kuormituksista ja pienistä poistumista johtuen karjatilan peltomaihin kertyi vuosittain enemmän metalleja kuin kasvinviljelytilalla. Suurimmat erot tilojen välillä olivat sinkki-, nikkeli- ja kuparitaseissa. Euroopan komission kotieläinravitsemuksen tieteellinen komitea ottikin vuonna 2003 kantaa rehujen korkeisiin kupari- ja sinkkipitoisuuksiin (EC/SCAN 2003a, 2003b). Kannanottojen mukaan rehujen kupari- ja sinkkipitoisuuksia tulisi pyrkiä alentamaan ja niiden tulisi entistä paremmin vastata eläinten kulloistakin ravitsemuksellista tarvetta. Kansainvälisesti vertaillen raskasmetallien kuormitukset ja kertymät maahan olivat Suomessa kuitenkin pienehköjä ja massataseet tasapainoisempia kuin useissa muissa Euroopan maissa. Tutkimustulosten mukaan karjatalous aiheuttaa suuremman raskasmetallikuormituksen ja -kertymän peltomaihin kuin kasvinviljely. Toistaiseksi eri tuotantosuuntien raskasmetallilähteet tunnetaan huonosti. Raskasmetallilähteet tulisikin jatkossa tarkasti selvittää aidoilla käytännön maatiloilla. Kaikki tiedot ja tutkimustulokset löytyvät projektin koordinaattorin kotisivuilta: http://www.ktbl.de/umwelt/aromis/forum/ AROMIS-hankkeen tuloksia esiteltiin Suomen Maataloustieteellisen Seuran järjestämässä "Maataloustieteen Päivät 2004" -tapahtumassa tammikuussa. AROMIS-hankkeen kansainvälistä loppuraporttia valmistellaan parhaillaan.
Vastaava tutkija
Mäkelä-Kurtto Ritva Hankkeen kesto 2001 - 2003
Asiasanat
maaperä, raskasmetallit, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, kuormitus, huuhtoutuminen, taseet
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
