Suomessa alettiin toimeenpanna EU:n politiikkaa jäsenyyden myötä vuonna 1995, mistä seurasi erittäin nopeita muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön ja institutionaalisiin rakenteisiin. Maataloussektorilla siirryttiin kansallisesta maatalouspolitiikasta EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (Common Agricultural Policy, CAP) ja samalla ryhdyttiin toteuttamaan siihen kuuluvia toimenpiteitä kuten maatalouden ympäristötukijärjestelmää. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on maatalouden ympäristötukijärjestelmän toimeenpanosta seuranneiden institutionaalisten muutosten vaikutus eri toimijoiden väliseen sekä viralliseen että epäviralliseen vuorovaikutukseen niin vertikaalisella kuin horisontaalisella tasolla. Tavoitteena on selvittää tapahtuiko EU:n maatalouden ympäristöpolitiikan toimeenpanon yhteydessä institutionaalista oppimista. Ts. tukevatko nykyiset institutionaaliset rakenteet aikaisempia paremmin ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöönottoa maataloudessa. Institutionaalinen lähestymistapa soveltuu tutkimukseen hyvin, sillä EU:n maatalouden ympäristöpolitiikan toimeenpanosta seuraa muutoksia lainsäädäntöön ja institutionaalisiin rakenteisiin sekä niiden kautta myös toimijoiden asenteisiin ja uskomuksiin. Empiirisesti tutkimus perustuu vertailevaan tapaustutkimukseen, jossa tutkimuskohteena on kahden pienen EU maan, Suomen ja Irlannin, maatalouden ympäristöpolitiikan toimeenpanon erityispiirteiden vertailu. Tutkimuksessa pyritään identifioimaan politiikan toimeenpanoa edistäviä ja toisaalta haittaavia tekijöitä. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa kehitettäessä EU:n ympäristöpolitiikan toimeenpanoa.
Vastaava tutkija
Kröger Laura Hankkeen kesto 2002 - 2004
Asiasanat
maatalouden ympäristöpolitiikka, toimeenpano, instituutiot, hallinto
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|