Muuttoliike on voimistunut laman jälkeisinä vuosina. Muuttovoittokuntia ovat lähinnä suuret kaupunkialueet. Muutto tapahtuu taantuvien yhdyskuntien taajamista sekä maaseudulta, missä viljelytarkoitukseen ja tila-asutukseen tarkoitettua rakennuskantaa jää vajaakäytölle. Vajaakäyttöinen tai kokonaan tyhjä rakennuskanta edustaa jatkuvasti suurenevaa osaa kansallisvarallisuudesta. Taloudellisten kysymysten lisäksi autioituva maaseutu sisältää maisemallisia ulottuvuuksia, jotka vähentävät elinvoimaisen maaseudun imagoa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tyhjien maaseuturakennusten määrä ja alueellinen sijainti tulevan maatalouslaskenta-aineiston pohjalta. Edelleen selvitetään tyhjien rakennusten käyttötarkoitustyypit ja kunto, minkä perusteella arvioidaan niiden korjattavuus ja käyttökelpoisuus joko alkuperäiseen tai kokonaan uuteen käyttötarkoitukseen. Tutkimuksessa etsitään vastausta tyhjän tai vajaakäyttöisen rakennuskannan kansantaloudelliseen merkitykseen ja millaisin panoksin tarkoituksenmukaisesti käytettävissä oleva rakennuskanta voidaan ottaa uusiokäyttöön. Lisäksi arvioidaan, mitä tehdään huonokuntoiselle rakennuskannalle, millaisia kansanrakennusperinteeseen liittyviä suojelutarpeita maaseudulla on ja miten rakennuskannan häviäminen vaikuttaa maaseudun kulttuurimaisemaan. Tutkimukseen on tarkoitus ottaa esimerkkejä toteutetuista hyvistä uusiokäyttötilanteista. Pohjamateriaalina käytetään kaikkia maatalouslaskentatietoja sekä MMM:n vuosittaisia tilastoja sekä tilastokeskuksen rakennustilastoja. Tyhjien rakennusten alueellinen lokalisointi tapahtuu paikkatietojärjestelmiä hyödyntäen. Alueelliseen tarkasteluun kytketään osaamiskeskus näkökulma, jolla haetaan alueen elinkeinotoimintaan tyypillinen tai muuten sopiva rakennuksen uusiokäyttötapa. Paikkatietojärjestelmällä pyritään tyhjien rakennusten paikallinen tarjonta ja saman alueen elinkeinojen kysyntä löytämään toisensa. Erilaisille aluekokonaisuuksille etsitään alueen omista lähtökohdista nousevia tyypillisiä attraktiotekijöitä, jotka voisivat ohjata maaseuturakennuskannan uusiokäyttöä. Tarkastelussa otetaan huomioon osaamiskeskusten aikaansaama elinkeinotoimintojen ohjautuminen. Tarkastelujen painopisteet ovat asuminen ja siihen liittyvä etätyö, loma-asuminen sekä elinkeino- ja tuotantotoiminnat. Tutkimuksesta saadaan ajantasainen kuva tyhjien maaseuturakennusten tilanteesta. Tulokset hyödyttävät eniten hallintoa. Tulosten valossa voidaan evaluoida, suunnitella ja kohdistaa käyttökelpoisen tyhjän rakennusvarannon korjausresursseja odotettavissa olevan kysynnän mukaan. Yleisellä tasolla tutkimus antaa suuntaviivoja ja esimerkkejä hyvistä uusista uusiokäyttötavoista ja rohkaisee tilatason investointeihin.
Vastaava tutkija
Kivinen Tapani Hankkeen kesto 2001 - 2002
Asiasanat
tyhjien rakennusten uusiokäyttö, maaseutumaisema, rakennussuojelu, maaseudun elinvoimaisuus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|