|
Rypsinviljelyn vaikeudet kytkeytyvät vahvasti kasvuston alkukehityksen epäonnistumiseen. Matala ja hienojakoinen kylvöalusta sekä maan kosteuden ja lämpötilan kannalta oikea kylvöajankohta ovat avaintekijöitä varmistettaessa nopea ja tasainen taimettuminen. Rypsin siemen on pieni. Se tulisi kylvää lämpimään maahan, jossa on riittävästi kosteutta kylvösyvyyden ollessa enintään 3-4 cm. Vaatimukset ovat osin ristiriitaisia, ja rypsi kylvetään usein joko liian aikaisin kylmään maahan tai liian myöhään kuivaan maahan. Yhtälö tulee yhä monimutkaisemmaksi, kun mm. kustannuspaineiden vuoksi muokkausta pyritään vähentämään tai siitä luovutaan kokonaan. Rypsin kasvuunlähdöllä on myös liittymäkohtia kasvinsuojeluun. Nykyisin rypsillä käytettävän peittausaineen tehoa kirppatuhoja vastaan rypsin taimivaiheessa on oikeutetusti tai harhaisesti epäilty. Harvaksi jäävä kasvusto luo kilpailuedun elintilasta ja ravinteista rikkakasveille. Rypsinviljelyn rikkakasviongel- mat korostunevat jatkossa, kun öljykasvien rikkatorjunnassa yleisesti käytetty Super Treflan (tehoaine trifluraliini) poistuu markkinoilta ilman vertaistaan korvaajaa. Syysrypsin viljelyn uudelleen aloittamisesta on käyty julkisuudessa viime aikoina useita keskusteluja. Syysrypsi on kevätrypsiä satoisampi, joten satotasoa voitaisiin nostaa teoriassa yksinkertaisimmin siirtymällä viljelemään rypsin syysmuotoa. Syysmuotoisten rypsilajikkeiden ja -linjojen viljelykokeita tehtiin vielä 1990-luvun alussa Suomessa, mutta kasvustojen talvehtimisen epäonnistuminen osoittautui silloin suurimmaksi viljelyn ongelmatekijäksi. Uusimpien viljoille kehitettyjen kylvömuokkaustekniikoiden soveltuvuuden testaaminen syysrypsin viljelyssä ja uusien syysrypsin jalostuslinjojen viljelykokeilu voisi olla taas kannattavaa syysrypsin viljelyn mahdollisuuksien ja riskien selvittämiseksi Suomessa. Korkeiden polttoainehintojen vuoksi on otettu uudelleen vakavasti keskustelunaiheeksi myös biodieselin tuotanto- ja käyttöedellytykset Suomessa. Biodieseltuotannon kustannukset ovat oleellisesti muuttuneet viimeksi tehtyjen laskelmien jälkeen, koska rypsin siemenestä maksettava hinta on laskenut EU:iin liittymisen myötä. Koska maamme rypsintuotanto ei riitä kattamaan edes kotimaista elintarvikeöljyn kulutusta, mahdollisen biodieselin tuottamiseksi kannattaisikin miettiä vain elintarvikkeeksi kelpaamattoman roskarypsin hyödyntämistä ja kokonaan muiden, jopa rypsiä satoisampien kasviljajien viljelemistä tähän tarkoitukseen. Tutkimus jakaantuu kahteen osahankkeeseen: I Miten rypsin huippusato tuotetaan? II Biodieselin tuotantoedellytykset Osahankkeessa I 1) Analysoidaan ja julkaistaan olemassaolevia tutkimustuloksia 2) Kylvömuokkauksen selvittämiseksi tehdään kenttäkoe, jossa perinteistä kylvöä verrataan aitosuorakylvöön eri muokkaustavoilla 3) Kasvuston taimettumisongelmien selvittämiseksi etsitään viljelyteknisiä ratkaisuja itämiskosteuden optimointikokeessa ja viljelypanosten optimointikokeessa. Koetulosten ja käytännön viljelijätietojen perusteella lasketaan rypsinviljelyn nykyistä kannattavuutta sekä etsitään taloudellisesti kannattavinta rypsintuotantomenetelmää Osahankkeessa II 1) Päivitetään biodieseltuotannon kustannuslaskelmat
Vastaava tutkija
Peltonen-Sainio Pirjo Hankkeen kesto 2001 - 2001
Asiasanat
kevätrypsi, kylvömuokkaus, maan kosteus, taimettuminen, syysrypsi, biodiesel
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
