|
Maanpinnan kasvipeitteisyys ja hetkellinen kyky varastoida irtovettä ovat keskeisiä tekijöitä, jotka säätelevät veden pintavirtailua ja vaikuttavat eroosion syntyyn. Kasvipeitevaatimus kuuluu maatalouden ympäristötuen lisätoimenpiteisiin, mutta kasvipeitteisen alan sijoittamiselle on asetettu hyvin väljät rajat, mikä voi vähentää sen vesiensuojelullista vaikutusta. Myöskään kasvipeitteen laatua ja määrää ei ole määritelty. Kasvipeitteen hyväksytyt toteuttamisvaihtoehdot sisältävät menetelmiä, joiden vaikutuksesta pellon pinnalle jäävän todellisen kasvipeitteen määrä ja laatu saattavat olla hyvinkin erilaisia. Maan pinnalla olevan kasvipeitteen määrän merkityksestä eroosion syntyyn ei ole olemassa suomalaista tutkimustietoa. Ulkomainen tutkimustieto ei ole käyttökelpoista, koska sekä sadeolot, maalajit että viljelymenetelmät eroavat melkoisesti suomalaisesta käytännöstä. Maan vedenvarastointikyvyn merkityksestä eroosioprosessissa ei myöskään löydy suomalaista selvitystä. Edellä mainittujen parametrien kotimainen tutkimus on ensiarvoisen tärkeää kahdesta syystä. Toisaalta perustutkimus tuo välttämätöntä lisätietoa mallitustyölle, jossa selvitetään esimerkiksi eri viljelymenetelmien ympäristövaikutuksia. Toisaalta myös neuvonnan ja käytännön viljelijöiden tulisi saada tietoa siitä, miten kasvipeitteen todelliseen määrään tai pellon vedenvarastointiominaisuuksiin vaikutetaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa perustietoa kasvipeitteen ja vedenvarastointikyvyn merkityksestä eroosion synnyssä jäykillä savimailla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kasvipeitteen ja vedenvarastointikyvyn tunnusluvuista tietokanta, jota voidaan käyttää apuna eroosiomallituksessa. Sekä vedenvarastointikyky että kasvipeite ovat ajan ja paikan suhteen vaihtelevia parametrejä, mikä pyritään ottamaan huomioon tietokannan rakenteessa. Tutkimuksen tavoitteena on myös tuottaa neuvontaan ja käytännön viljelyyn tietoa eri viljelymenetelmien vaikutuksesta kasvipeitteen määrään ja vedenvarastointikykyyn. Laboratoriossa selvitetään kasvipeitteen määrän ja maanpinnan karkeuden sekä rinteen kaltevuuden vaikutusta pintavirtailun ja eroosion syntyyn sadesimuloinnin avulla. Maanpinnan karkeudesta johdetaan edelleen maan vedenvarastointikapasiteetti. Koeruuduilla ja käytännön pelto-oloissa tehdään kasvipeitemäärityksiä sekä mitataan maanpinnan karkeutta. Viljelyteknisinä muuttujina (=mittausalustoina) ovat nurmi (myös viherkesanto ja suojakaista), sänki, syysvilja, kynnös ja sänkimuokkaus (perusvaihtoehdot) sekä esikasvi. Mittausmenetelmät ovat seuraavat: Kasvipeite (%): Kasvipeiteprosentin määritys perustuu valokuvaukseen. Tutkittavalta alustalta otetaan rajatulta alueelta valokuva, josta kasvimateriaalin peittämä ala määritetään. Karkeus (RR): Mittaus tehdään neulareliefillä. Mittaustulos tallennetaan videokameralla. Kuvankäsittelyohjelmistojen avulla maanpinnan muoto saadaan digitoitua. Aineistosta voidaan laskea karkeuden eri tunnuslukuja. Sekä kasvipeitteen että maanpinnan karkeuden mittaus- ja määritystekniikka ovat jo olemassa MTT:n Kasvintuotannon tutkimuslaitoksessa. Kenttämittaukset tehdään myös Kotkanojan (MTT) ja Aurajoen (SYKE) huuhtoutumiskentillä. Näin kasvipeite- ja karkeusmittaukset voidaan sitoa suoraan pintavaluntamittauksiin. Tutkimus täydentää Maatalouden tutkimuskeskuksessa käynnissä olevia, maatalouden vesistökuormitusta tutkivia ja mallittavia hankkeita. Tutkimus tuottaa perustietoa kasvipeitteen määrän ja maanpinnan karkeuden sekä rinteen kaltevuuden ja sateen ominaisuuksien merkityksestä eroosion synnyssä jäykillä savimailla. Toisaalta varsinkin kenttämittaukset tuottavat tietoja eri viljelytekniikoiden vaikutuksesta kasvipeitteen määrään ja pinnan karkeuteen. Sekä laboratorio- että kenttämittauksista koottava tietokanta on arvokas tietolähde kansallisessa mallitustyössä. Perustutkimuksellisesta luonteestaan huolimatta tutkimus tuottaa myös tietoa neuvontaan ja käytännön viljelyyn.
Vastaava tutkija
Turtola Eila Hankkeen kesto 1998 - 2001
Asiasanat
kasvipeite, vedenvarastointikyky, eroosio, savimaat
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
