|
Puimureihin asennettavat GPS-paikannukseen perustuvat sadonmittauslaitteet (satokarttalaitteet) edustavat uutta tekniikka, jonka avulla voidaan selvittää tilan pelloilla esiintyvää lohkon sisäistä ja lohkojen välistä satovaihtelua. Tekniikan käyttö yleistyy vähitellen puimurikannan uusiutuessa. Paikkaan perustuvat sadonmittauslaitteet antavat uuden mahdollisuuden selvittää maatilalla satoon vaikuttavia tekijöitä. Tekniikan ansiosta paikalliskoetoiminta on mahdollista maatilalla. Tekniikka on myös apuväline, jolla voidaan suunnitella, suunnata ja ohjeistaa viljelytoimenpiteiden tekoa etenkin suurilla tiloilla ja käytettäessä urakoitsijoita. Peltomaan ravinneanalyysit ovat perinteisesti olleet tärkeimpiä keinoja ohjata maan lannoitusta ja kalkitusta. Käytettävissä on yleensä vähän ravinneanalyysin tuottaman tiedon lisäksi vähän muuta tietoa maan ominaisuuksista. Satokartat ovat osoittaneet sadonmäärän vaihtelevan lohkon sisällä merkittävästi. Sadon vaihtelu johtunee paljolti maan fysikaalisten ominaisuuksien variaatiosta. Uusimmassa alan kansainvälisessä tutkimuksessa on korostettu maan rakenteen ja vesitalouden merkitystä selitettäessä sadon vaihtelua. Samaan viittaavat satokarttoja käyttävien viljelijöiden havainnot. Tässä tutkimuksessa selvitetään, mitkä maan ominaisuudet selittävät parhaiten sadon vaihtelua peltolohkolla. Tutkimuksessa painotetaan maan fysikaalisia ominaisuuksia. Tähän liittyen selvitetään mahdollisuuksia tehdä helpolla tavalla GPS paikannukseen perustuvia karttoja maan fysikaalisesta tilasta esimerkiksi maan sähkönjohtavuutta ja maaluotaintutkaa käyttäen. Hanke jatkuu v. 2002 tutkimuksessa 20124402 "Maaperäfysiikka ja sato - viljelymaan fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien hallinta maaperä- ja satokarttojen avulla. ominaisuuksien hallinta maaperä- ja satokarttojen avulla
Vastaava tutkija
Alakukku Laura Hankkeen kesto 1998 - 2001
Asiasanat
satokartta, maan rakenne, makrohuokosto, satovaihtelu, viljavuus, maalaji, salaoja, paikkatieto
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
| 
