Turkiseläinten ruokintaan käytetään teurasjätettä n. 20-30 %. Teurasjätteen käsittelymenetelmää on muutettu parin viime vuoden aikana siten, että teurasjätteen pH:ta lasketaan muurahaishapolla alle pH-arvon 4,0 (muurahaishappoa 1,3 painoprosenttia ja natriumbentsoaattia 0,3 painoprosenttia). Aikaisemmin teurasjäte lisättiin turkiseläinten rehuun raakana tai keitettynä. Tiineys-, penikointi- ja imetysaikan (1.3. - 15.7.) teurasjäte kuumennettiin ennen rehuseokseen lisäämistä. Muuna ajanjaksona teurasjäte lisättiin rehuun käsittelemättömänä tai pakastettuna. Suoritettujen tutkimusten perusteella on todettu, että teurasjätteen hapotus ei ole riittävän tehokas menetelmä kampylöbakteerien tuhoamiseksi teurasjätteessä. Vuoden 1999 aikana esiintyi yhden suuren rehusekoittamon alueella ongelmia minkinpentujen kasvussa. Pennuilla esiintyi ripulia, normaalia korkeampaa kuolleisuutta sekä jälkeenjääneisyyttä kasvussa. Suoritetuissa patologis-anatomisissa ja bakteriologisissa tutkimuksissa todettiin, että aiheuttajana on todennäköisesti Campylobacter jejuni -bakteerin aiheuttama kuolioinen paksunsuolen tulehdus. Kampylobakteerit ovat linnuilla ja nisäkkäillä yleinen suolistomikrobi, mikä useinkaan ei aiheuta eläimille oireita. Kirjallisuustietojen perusteella vasikoilla ja koirilla on kuvattu kampylobakteerien aiheuttamia ripulitapauksia, lampailla ja minkeillä abortteja sekä vieroitetuilla pennuilla paksunsuolen tulehduksia. Kampylobakteerit olivat vuonna 1999 ihmisillä yleisin ripulin aiheuttaja. Taudinaiheutusmekanismia ei kuitenkaan vielä tunneta. Kmapylobakteerien esiintyvyyttä tuotantoeläimissä ei ole säännönmukaisesti seurattu viranomaisten toimesta, koska kyseessa ei ole vastustettava eläintauti. EELA:ssa kesällä 1999 suoritetussa ensimmäisessä teurasbroilereita koskevassa kartoituksessa todettiin kampylobakteereita esiintyvän n. 5 %:ssa teurasbroilereita. Esiintyvyys oli suurinta kesällä. Koska siipikarjanlihan osuus ihmisten ravintona on jatkuvasti kasvamassa, lisääntyy samalla myös siipikarjateurasjätteen osuus turkiseläimille syötettävässä teurasjätteessä. Tällä hetkellä turkiseläimille syötetään kotimaista teurasjätettä n. 110 milj. kg, josta siipikarjan teurasjätteen osuus on 55 milj. kg. Siipikarjan teurasjätteen osuuden kasvaessa lisääntyy mahdollisesti myös eläinten sairastumisriski kampylobakterioosiin. Mikäli tällä tutkimuksella voidaan osoittaa, että kampylobakteerit infektoivat minkinpentuja, tullaan suosittelemaan broilerteurasjätteen käsittelymenetelmän muuttamista maamme kaikissa broilerteurastamoissa.
Vastaava tutkija
Rekilä Teppo Hankkeen kesto 2000 - 2000
Asiasanat
minkki, ravitsemus, Campylobacter jejuni
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|