|
1. Tausta Ammattimainen perunantuotanto on keskittynyt Pohjanmaan rannikkoalueelle. Perunan viljelyssä alueelliset erot ovat suuret niin pinta-alallisesti kuin viljelyoloiltaankin. Viljelymaiden maalajien ja ravinnetilojen vaihtelevuus vaikuttaa perunan laatuun oletettua enemmän. Tutkimuksessa paneuduttiin paikallisesti viljelyssä esiin tulleisiin ongelmiin. Tärkeimpänä tutkimuskohteena oli maan ravinnetasapaino ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla luontaisesti alhaiset maan kalsiumpitoisuudet. Kalsiumin merkitystä myös siemenperunan terveyteen, erityisesti tyvimätään ja itämiseen tutkittiin. 2. Tavoitteet Kalsiumin on todettu jo aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan parantavan perunan käsittely- ja tautikestävyyttä. Tutkimuksessa kalsiumin lisäksi tarkasteltiin myös muiden ravinteiden merkitystä tautien, erityisesti tyvimädän hallintaan. Koska kasvukauden sääolot vaikuttavat ratkaisevasti perunan tautien esiintymiseen, lopulliset yhteenvedot (julkaisut) tehdään toteutusvuosien tuloksista. Vuosittain tutkimuksesta koottiin tutkimusraportti sekä tuötettiin 1-2 lehtikirjoitusta. Lisäksi järjestettiin tutkimuksen kaikille yhteistyötahoille kenttäkokeiden esittelypäivä kasvukaudella sekä syksyllä tutkimustulosten raportointipäivä. 3. Toteutus ja tulokset Kenttäkokeet (vuosittain 4) toteutettiin yhteistyötahojen järjestämillä tiloilla Tyrnävällä, ja toteutusvastuu oli Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla. Tutkimuksissa kalsiumilla lannoitettujen mukuloiden kalsiumpitoisuudet nousivat jopa 70 % lannoittamattomiin verrattuna, ja mukulanäytteiden pitoisuudet olivat noin 60 mg/kg. Vastaavasti lannoittamattomissa mukuloissa kalsiumia oli keskimäärin 35 mg/kg. Myös maan kalsiumluvut nousivat kalsiumlannoituksella. Tutkimuksissa kalsiumilla todettiin yllättävä jälkivaikutus, kun edellisenä vuonna kalsiumlisän saaneet siemenperunat tuottivat sekä määrältään että laadultaan paremman sadon. Tämä tuli esille kasvustossa elinvoimaisuutena ja satotasot olivat keskimäärin 10 % suuremmat kuin kalsiumlannoittamattomilla siemenperunoilla tuotetut sadot. Kalsiumlisän saaneilla siemenperunoilla tuotetun sadon ulkoinen laatu oli myös parempi, sillä mukuloissa oli vähemmän mallon värivirheitä ja bakteeritautisia. Tätä kalsiumin jälkivaikutusta pidetään tutkimuksen merkittävänä tuloksena.
Vastaava tutkija
Hakkola Heikki Hankkeen kesto 1998 - 2000
Asiasanat
peruna, siemenperuna, perunarupi, tyvimätä
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
| 
