|
Uusilla viljelykasveilla tarkoitetaan kasveja, joita 1) ei ole kaupallisesti hyödynnetty aikaisemmin: 2) ei ole viljelty lainkaan tietyllä alueella aikaisemmin: 3) on viljelty joskus historiamme aikana, mutta sen jälkeen kasvi on ollut unohduksissa: 4) on viljelty ainoastaan paikallisesti ja viljelyssä käytetty paikallisia kantoja: tai 5) on viljelty aikaisemmin, mutta eri käyttötarkoitukseen. Uusi kasvi voi olla myös uusi lajike, jos siihen on saatu huomattavia parannuksia tai muutoksia jalostuksen avulla. Uusia viljelykasveja tutkitaan eri puolilla maailmaa monesta eri syystä. Suomessa uusien viljelykasvien viljelyä kehitetään ainakin seuraavien tekijöiden takia: 1) Uusista viljelykasveista etsitään apua maaseudun elävöittämiseen ja uusien elinkeinojen synnyttämiseen: 2) Uusien ja erikoisten viljelykasvien avulla pyritään nykyisiä viljelykasveja parempaan taloudelliseen tulokseen. Massan sijaan tuotetaan erikoistuotteita: 3) Uudet viljelykasvit sisältävät runsaasti erilaisia aineenvaihduntatuotteita, joita voidaan käyttää uusien tai erilaisten elintarvike- tai non-food tuotteiden valmistukseen: ja 4) Kuluttajat ovat kiinnostuneita vaihtoehtoisista ja erikoisista tuotteista yleensäkin, joita saadaan mm. uusista ja erikoisista viljelykasveista. Peltojen tuottokyvyn ylläpitämiseksi olisi myös edullista, jos pystymme lisäämään viljelykasvivalikoimaamme tai/ja tuomaan talvehtivia viljelykasveja. Erikoiskasvien viljelyn kehittämishanke suoritettiin yhteistyössä Agropolis Oy:n ja MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksen kanssa ja hanketta rahoitti Hämeen T&E-keskus. Hankkeen tavoitteena oli kehittää peltomittakaavassa viljeltävien, uusien viljelykasvien viljelytekniikkaa, korjuun jälkeistä käsittelyä, jatkojalostusta sekä kasveista saatavien aineenvaihduntatuotteiden uusia käyttömahdollisuuksia. Sen lisäksi pidimme koulutustilaisuuksia sekä kartoitimme alueen yritysten kiinnostusta uusiin viljelykasveihin. Pääpaino oli pellolla viljeltävien maustekasvien kuten kuminan, kruunutillin ja mintun viljelyn kehittämisessä. Sen lisäksi hankkeessa selvitettiin kinuan, ginseng-juuren, mäkikuisman, pietaryrtin, tattarin ja väinönputken viljelymahdollisuuksia ja aineenvaihduntatuotteiden käyttömahdollisuuksia.
Vastaava tutkija
Keskitalo Marjo Hankkeen kesto 1997 - 2000
Asiasanat
uudet viljelykasvit, maustekasvit, lääkekasvit, viljelytekniikka, non-food, aineenvaihdunta, uudet kasviperäiset tuotteet, markkinointi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
