|
Pitkällä aikavälillä pellon tuottokykyä uhkaavat maan tiivistyminen, eroosio ja orgaanisen aineksen kuluminen. Nämä ovat maailmanlaajuisia ongelmia. Raskaiden koneiden ja voimakkaan tiivistämisen on todettu huonontavan maan rakennetta. Viime vuosikymmeninä maataloustuotanto on tehostunut merkittävästi. Samaan aikaan koneiden paino ja peltotöiden intensiteetti ovat kasvaneet huomattavasti. Koneiden kasvun myötä pitkäaikaiset tiivistymishaitat lisääntyvät. Maan tiivistyminen on haitallista sekä satotappioiden että ympäristöhaittojen vuoksi. Tiivistyminen alentaa maan vedenjohtavuutta, mikä lisää pintavirtavirtausta. Tämä puolestaan aiheuttaa eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Maan tiivistyminen on myös kansainvälisesti merkittävä kyntämättä viljelyyn siirtymisen este. Minimimuokkausta pidetään kuitenkin maailmanlaajuisesti ympäristölle vähemmän haitallisena kuin tavanomaista kyntöä ja kylvömuokkausta. Käyttämällä nykyaikaista paikannus-, automaatio- ja säätötekniikka Modulaire Oy on rakentanut miehittämättömän, kevyen traktorin. Maatalouden tutkimuskeskuksessa tutkittiin Modulaire-tekniikan käytön vaikutuksia maahan ja viljojen satoon kahdessa kenttäkokeessa vuosina 1995-1997. Tutkimuksen tavoitteet olivat selvittää: (1) miten peltoliikenteen keventäminen vaikuttaa savimaan makrohuokostoon: (2) miten maa-kasvi ¿systeemi toimii kyntämättä viljelyssä, kun peltoliikenne on kevyt: (3) kuinka suuri pystysuora normaalijännitys kevyestä traktorista välittyy maahan. Kenttäkokeet olivat aitosavimaalla. Toisessa kokeessa viljeltiin pelkästään kevätviljoja ja toisessa myös syysvehnää. Kevyttä traktoria verrattiin keskikokoiseen nelivetotraktoriin kynnettäessä (0,2 m) ja sänkimuokattaessa (0,10-0,15 m). Kevyen traktorin paino oli 2,5 Mg ja sitä käytettiin muokkauksissa ja kylvössä. Traktorissa oli kumitelat (pituus 2000 mm ja leveys 320 mm) ja sen laskennallinen pintapaine kovalla alustalla oli 30 kPa. Verrannetraktori painoi 4-5,35 Mg traktorista ja rengasvarustuksesta riippuen. Sen rengaspaine oli työstä riippuen 80-150 kPa ja laskennallinen pintapaine kovalla alustalla 50-90 kPa. Tutkimuksen kuluessa rakennettiin mittauslaitteisto, jolla mitattiin maahan välittyvä pystysuora normaalijännitys. Yksivuotisissa kenttäkokeissa mitattiin maahan välittynyt jännitys kyntökerroksen pohjasta . Samalla määritettiin jännityksen vaikutus savimaan fysikaalisiin ominaisuuksiin. Kevyen traktorin käyttö vähensi savimaan tiivistymistä 0-0,20 m:n syvyydessä sekä kynnettäessä että sänkimuokattaessa. Kiinnostava yksityiskohta tuloksissa oli se, että mekaaninen vastus oli syyssänkimuokatuissa kevyen traktorin ruuduissa yleensä pienempi 0,07 - 0,14 m:ssä kuin kynnetyissä keskikokoisen traktorin ruuduissa. Viljojen siemensatoon kevyen traktorin käyttö ei vaikuttanut merkitsevästi. Vuosien 1996 ja 1997 keskiarvona viljojen sato oli kynnetyssä koejäsenessä kevyttä traktoria käytettäessä keskimäärin 4820 kg ha-1 ja keskikokoisella traktorilla muokatuissa ja kylvetyissä koejäsenissä 4700 kg ha-1. Vastaavat sadot olivat syyssänkimuokatuissa koejäsenissä 4690 (kevyt) ja 4730 (keskikokoinen) kg ha-1. Satotulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kevyttä traktoria käytettäessä toukotyöt eivät onnistuneet niin hyvin kuin keskikokoisella tavanomaisella traktorilla. Kevyt Modulaire-tekniikka on mielenkiintoinen vaihtoehto vähentää maan tiivistymishaittoja tulevaisuudessa. Kevyt viljelytekniikka vaatii kuitenkin sekä traktorin että työkoneiden edelleen kehittämistä. Samoin sen vaikutusta pohjamaan rakenteeseen, lierojen toimintaan, viljojen satoon, typen hyväksikäyttöön ja maan hydrologisiin ominaisuuksiin voidaan tarkastella vasta pidemmän koejakson jälkeen.
Vastaava tutkija
Aura Erkki Hankkeen kesto 1995 - 1999
Asiasanat
kevyt tekniikka, savimaa, viljakasvit, jännityksen mittaus maassa, maan fysikaaliset ominaisuudet, kyntö, syyskultivointi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
