Maitovalkuaisen tuottamiseen tarvittavan rehutypen määrä vähenee, jos rehun valkuaistarjontaa voidaan täsmentää maitovalkuaisen tuotantoa rajoittavilla aminohapoilla. Aminohappojen hyväksikäyttöä maidontuotannossa voidaan parantaa myös muuttamalla pötsikäymistä propionihapon suuntaan voihapon kustannuksella. Tällöin aminohappoja käytetään vähemmän glukoosin tuotantoon ja ne ovat siten tehokkaammin käytettävissä maitovalkuaisen tuotantoon. Pötsin käymistyypin muuttamisen etuna on lisäksi sen maidon rasvapitoisuutta vähentävä vaikutus. Aminohappolisäyksen vaikutuksista maidontuotantoon säilörehuruokinnalla on melko runsaasti kansainvälisiä tutkimuksia. Niiden tuloksia ei kuitenkaan voida suoraan soveltaa Suomen olosuhteissa, koska happosäilörehuun perustuva suomalainen lypsylehmän ruokinta poikkeaa säilöntätekniikkansa ja kasvilajinsa puolesta selvästi muualla käytetyistä. Koeolosuhteissa säilörehuun perustuvalla ruokinnalla lisävalkuaisen hyväksikäyttöä maidontuotannossa on voitu tuntuvasti parantaa. Rypsirouheena annetun lisävalkuaisen hyväksikäyttö maidontuotantoon on ollut yleensä luokkaa 12-13 %, kun taas ohutsuoleen infusoidun kaseiinin vastaava hyväksikäyttö on ollut lähes 30 %. Tässä tutkimushankkeessa selvitetään onko nurmisäilörehuruokinnan aminohappotarjonta tasapainossa maitovalkuaisen tuotannon tarpeeseen nähden. Tämä tutkimus on osa Rehuraisio Oy:n kanssa tehtävää EUREKA-yhteistutkimushanketta, jossa osapuolina on Rehuraision ja MTT:n lisäksi englantilainen rehutehdas BOCM Pauls ja Hannahin tutkimuslaitos Skotlannista.
Vastaava tutkija
Varvikko Tuomo Hankkeen kesto 1995 - 1998
Asiasanat
maito, maidontuotanto, valkuaisaineet, aminohapot, säilörehu, lypsylehmä, lehmät, histidiini
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|