|
Tavoite: Tavoitteena on tehostaa vieroitusripulin ennaltaehkäisyä ja hoitoa porsaan neste- ja elekrolyyttihukkaa vähentävän tukihoidon avulla. Vaikuttavuus ja sen mittarit: Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa kaikilla Suomen porsastuotanotiloilla. Taloudellinen vaikutus on mitattavissa porsaiden ripulilääkinnän vähenemisenä. Nopeampi toipuminen ripulista lyhentää kasvatusaikaa vieroituksesta välitykseen ja vähentää välitykseen kelpaamattomien porsaiden määrää. Tukimuksen tausta: Vieroitusripuli on yleinen sikojen sairaus. Se on seurauksena suolisttulehduksesta, jonka usemmiten aiheuttavat E. coli-bakteerien erittämät toksiinit. Ripuli syntyy, kun vettä ja elektrolyyttejä alkaa virrata tulehdustilassa elimistöstä suolistoon päin. Hoitamattomana kuolleisuus ripuliin voi olla 25-30 %, ja vakavan ripulin sairastaneet porsaat saavuttavat välitys- ja teuraspainon myöhemmin kuin terveet eläimet. Oikea ruokinta ja hoito auttavat ruuansulatukseltaan ja vastustuskyvyltään kehittymättömiä porsaita selviytymään terveinä vieroituksesta. Taudinaiheuttajia ei kuitenkaan voida poistaa porsaiden elinympäristöstä, ja porsaiden sairastuessa on oireita lievitettävä, jotta haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Tärkeintä on estää elimistön kuivuminen ja korvata elektrolyyttien hukka nestehoidolla jo ripulin ensi oireiden ilmetessä. Oireita voidaan myös lievittää antamalla porsaille vettä ja/tai mikrobien haitallisia aineenvaihduntatuotteita suolistossa sitovia valmisteita, jotka sisältävät esimerkiksi kasvikuituja tai alumiinihydroksisilikaatteja, kuten zoeliittia ja koaliinia. Tutkimuksen suoritus: Tutkittavat tukihoidot ovat tilalla sekoitettavaksi soveltuva ravintosuolaliuos, joka koostuu vedestä, glukoosista, ruokasuolasta ja natriumvetykarbonaatista (ruokasooda) ja rehuun sekoitettava valmiste, joka sisältää kaoliinia ja pektiiniä. Porsaat ruokitaan vieroituksen jälkeen joko ilman tukihoitoa, ravintosuolaliuoksen tai kaoliinivalmisteen kanssa tai molempia tukihoitoja samanaikaisesta käyttäen. Tutkimuksen tulokset: Tulosten perusteella näyttää siltä, että terveilläkin porsailla voi olla suolistossaan runsaasti erilaisia entorotoksisia koleja ja siten mahdollisia ripulin aiheuttajia. Samantapaisia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa. Ripulin syntymiseen tarvitaan useampia tekijöitä, joten mikrobiologinen tutkimus antaa vain taustatietoa. Tärkeämpää on kuitenkin se, onko porsaalla ripulia vai ei. Kumpikin tukihoitotapa vähensi vieroituksen jälkeen painoaan menettäneiden porsaiden määrää. Muutoin tukihoidosta ei ollut selvää hyötyä porsaiden kasvuun tai rehunkäyttöön. Kaoliini-pektiinivalmiste Porcipekt pienensi sonnan vesipitoisuutta ja vaikutus jatkui vielä koejakson jälkeenkin. Ulosteen säilyminen kiinteänä edistää karsinan siisteyttä. Myös sonnan kolibakteerien määrä oli pienempi Porcipekt-annostelun aikana, mutta ei sen jälkeen. Valmisteen annostelun vaatiman työn ja hinnan vuoksi sitä kannattanee käyttää vain ongelmatapauksissa. Elektrolyyttiliuoksen vapaa annostelu lisäsi sonnan vesipitoisuutta ja kolibakteerien määrää. Vaikutukset eivät näkyneet enää hoidon päätyttyä, joten runsas elektrolyyttien saanti saattoi myös löystyttää ulostetta. Liuoshoito ei soveltunut yhdessä Porcipektin kanssa käytettäväksi. Liuoshoidosta on kuitenkin ollut aikaisempien tutkimusten mukaan hyötyä vieroitusripulin aikana. Hoito tulisi aloittaa heti, kun karsinan ensimmäisissä porsaissa huomataan ripulin oireita. Hoidon hyöty kuitenkin menetetään, jos juoma-automaatin ja nippojen puhtaudesta ei huolehdita, koska liuos on myös hyvä kasvualusta bakteereille.
Vastaava tutkija
Siljander-Rasi Hilkka Hankkeen kesto 2001 - 2002
Asiasanat
porsaat, vieroitus, ripuli, elektrolyytit, silikaatit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
