|
Tutkimuksen tausta ja tavoite: Euroopan Unioniin liittyminen vuonna 1995 toi Suomen maatalouspolitiikkaan monia uusia elementtejä. Ympäristöpolitiikan puolella näistä muutoksista merkittävin oli ympäristötukiohjelman toimeenpano eli taloudellisten ohjauskeinojen laajamittainen käyttöönotto maatalouden ympäristönsuojelussa. Ensimmäisen ympäristötukikauden aikana vuosina 1995-99 maatalouden ympäristötukea maksettiin vuosittain noin 1,57 mrd markkaa, josta EU:n rahoitusosuus on 50%. Suurin osa, yli 90% tästä tuesta muodostui viljelijöille suoraan maksettavasta hehtaarikohtaisesta perustuesta. Loppuosa budjetista jakaantui tiettyjen ympäristöhoitotoimenpiteiden toteuttamisesta maksettavan erityisympäristötuen, neuvontapalvelujen sekä koulutus- ja kokeiluhankkeiden kesken. Pohdittaessa maatalouden ympäristöpolitiikan eri vaihtoehtoja tarvitaan tietoa aikaisemmin toteutettujen ohjelmien vaikuttavuudesta. Taloudellisesti ja ympäristönsuojelullisesti mittavien järjestelmien läpivienti tulisi tapahtua mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi. Ohjelmien arviointia voidaan tehdä eri menetelmiä käyttäen. Benestadin (1992) mukaan voidaan puhua ohjauskeinojen kustannus- ja ohjaustehokkuudesta sekä dynaamisesta tehokkuudesta, joka on hyvä, jos keinolla on kyky panna aluelle tai vahvistaa toivotun suuntaisia kehitysprosesseja vaikuttamiskohteen lisäksi myös muilla rakenne- ja toimintatasoilla. Suomen maatalouden ympäristötukiohjelman toimeenpanoa ja vaikutuksia seurattiin eri hankkeissa. Tukijärjestelmän aikaansaamia muutoksia viljelytoimenpiteissä sekä ympäristön tilassa selvitettiin MYTVAS-projektissa ja ohjelman taloudellisia vaikutuksia Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimushankkeissa. Tämä tutkimus tarkasteli tukiohjelman dynaamisia vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitettiin siis, miten varsinainen toimeenpano vaikutti tavoitteiden saavuttamiseen ja oliko toimeenpanolla sellaisia institutionaalisia vaikutuksia, joita voidaan pitää suotavina kestävän maatalouden kehittämisen kannalta. Lisäksi tämän tutkimuksen pohjalta tuotettiin sosio-kulttuurisa indikaattoreita SUSAGRI-hankkeeseen. Tutkimuksen sisältö: Tutkimuksessa paneuduttiin ympäristötukijärjestelmän operationalisoinnin kysymyksiin sekä järjestelmää toimeenpanevien organisaatioiden että viljelijöiden näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä ovat siten, miten tukijärjestelmän tavoitteet muuttuivat teoiksi ja miten toimeenpanosta vastaava hallintokoneisto toimi eri tasoilla ja millaisia muutoksia ympäristötukijärjestelmä on tähän tuonut. Tutkimus sijoittui siten politiikan toimenpiteitä arvioivaan implementaatiotutkimuksen kenttään. Organisaatioiden toimintaa selvitettiin haastattelemalla järjestelmän toimeenpanon kannalta keskeisiä toimijoita kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Viljelijöiden sitoutumista ja päätöksentekoa ympäristötukijärjestelmässä selvitettiin viljelijöille suunnatulla kyselyssä. Tutkimusalueet osittain yhteisiä MYTVAS-projektin kanssa siten, että haastateltavat toimijat edustavat nimenomaan näitä alueita. Tähän päädyttiin sen vuoksi, että kyseisiltä alueilta kerätään MYTVAS-projektin puitteissa myös muuta tietoa, jota on mahdollista verrata ja yhdistää tämän tutkimuksen tuloksiin. Tutkimustulosten pohjalta muodostettiin sosio-kulttuurisia indikaattoreita maatalouden kestävyyden arvioimiseksi SUSAGRI-projektia varten.
Vastaava tutkija
Soini Katriina Hankkeen kesto 1997 - 2000
Asiasanat
maatalouden ympäristöohjelma, ympäristölainsäädäntö, ympäristöhallinto, ohjauskeino, kestävä maatalous, toimeenpano, maatalouden ympäristöpolitiikka, erityistuki, perustuki
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
