Lypsylehmien ja ylipäätään kaikkien märehtijöiden ruokinnassa nurmirehun laadulla on tuotoksen ja tuotannon taloudellisuuden kannalta hyvin keskeinen merkitys. Tärkein nurmirehun laatuun vaikuttava tekijä on sen sulavuus, joka puolestaan riippuu kasvien kehitysvaiheesta. Oikean korjuuajan määrittäminen on perustunut tähän saakka kemiallisiin analyyseihin eli raakavalkuaisen ja raakakuidun pitoisuuksien muutoksen seuraamiseen. Nämä muutokset eivät kuitenkaan tyydyttävästi kuvaa nurmisadon laadun taloudellisesti merkittäviä muutoksia, joista keskeisin on sulavuuden muutos. Tässä tutkimuksessa kehitetään malli, jonka avulla nurmirehun optimaalinen korjuuajankohta voidaan määrittää entistä luotettavammin. Nurmikasvien kehitys ja rehuarvon muutos mallinnetaan ajan funktiona kasvukauden alusta. Mallia pystytään tulevaisuudessa käyttämään kasvuston kehityksen ennustamiseen ja korjuuaikasuositusten antamiseen. Tutkimus perustuu kattavaan nurminäytteiden keräämiseen kasvukauden aikana ja niiden yksityiskohtaiseen analysointiin. Näytteitä kerätään Jokioisista ja Maaningalta, jolloin ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta (erityisesti auringon säteily) saadaan lisätietoa. Laboratoriomenetelmien (Valion NIR, ERA:n uudet in vitro- tekniikat) kalibroimiseksi nurmirehuja korjataan myös pässeillä in vivo suoritettavia sulavuuskokeita varten. Sadon muodostusta mitataan laadun ohella. Sadon laatu huononee määrän kasvaessa, mutta molemmilla on keskeinen taloudellinen merkitys. Näytteiden botaaninen, morfologinen ja kemiallinen analysointi on aineiston laajuudesta johtuen mittava tehtävä. Tietokonepohjainen mallinnus on ainoa menetelmä, jolla tämän tyyppistä aineistoa voi tehokkaasti hyödyntää. Selittävinä tekijöinä käytetään säähavaintoja, maaperän ominaisuuksia, kasvin morfologista kehitystä sekä morfologisten osien kemiallisen koostumuksen ja sulatuskinetiikan parametrejä. Nautakarjatalous on Suomen kotieläintuotannon perusta. Nurmirehuun perustuva märehtijöiden ruokinta on eettisesti (eläimille lajinmukainen, ympäristöä ja maalaismaisemaa vaaliva) vahvasti perusteltavissa, mutta sen on oltava myös taloudellisesti kannattavaa. Kasvukauden edetessä nurmikasveissa tapahtuva kehitys vaikuttaa voimakkaasti - ja tavoitteisiin nähden ristiriitaisesti - korjattavaan rehusatoon: sadon määrä kasvaa, mutta laatu huononee. Tästä syystä nurmen korjuuaikaa selvittävä tutkimus uusin tutkimusmenetelmin on tärkeää. MTT:ssä tehdyn osaamisaluetyön yhteydessä todettiin, että kasvituotannon ja kotieläintuotannon tutkimuksen kiinteämpi yhteenliittäminen on tarpeen. Nurmirehujen tutkimus MTT:ssä on ollut vähäistä, toki tutkimusasemilla on tehty käytäntöä hyvin palvelevaa työtä. Tässä tutkimuksessa yhdistyvät nurmikasvien kehityksen syvällinen tutkimus ja sen vaikutukset kasvien rehuarvoon. Yhteistyössä Valio Oy:n kanssa tarkennetaan viljelijöille lähetettävien säilörehuanalyysien luotettavuutta parantamalla käytössä olevan NIR-analysaattorin kalibrointia. Jos maatilan ruokintasuunnitelma perustuu 2 %-yksikköä liian alhaiseen säilörehun D-arvoon, ovat maitotuotoksen menetykset 20-päisessä karjassa sisäruokintakauden aikana n. 15 000 mk. Tutkimuksen hyödyt konkretisoituvat nautakarjatilojen parantuneena kokonaiskannattavuutena. Maanviljelijä voi hyödyntää korjuuaikaennustetta päättäessään oman tilansa ruokintamalliin ja tuotantosuuntaan parhaiten sopivan säilörehun laadun. Syksyllä sisäruokintakauden ruokintasuunnitelmaa tehdessään hänellä on käytettävissään luotettava arvio nurmirehuistaan, jolloin tarkoituksenmukaisen täydennysruokinnan valinta helpottuu oleellisesti.
Vastaava tutkija
Rinne Marketta Hankkeen kesto 1997 - 1999
Asiasanat
nurmikasvit, rehuarvo, mallintaminen, kehitysvaihe
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|