|
Aiemmin ojittamattomalle happamalle sulfaattimaalle Limingan kunnan alueelle rakennettiin noin 2 ha:n suuruinen huuhtoutumiskoekenttä, jossa tutkittiin vuosina 1984-1987 normaalisyvyisen salaojituksen, matalan salaojituksen ja avo-ojituksen sekä peruskalkituksen (15 t/ha), kaksinkertaisen kalkituksen (30 t/ha) ja turvelisäyksen (1000 m3/ha) vaikutuksia maaperään, valumavesiin ja kauran satoisuuteen ja ravinnesaantiin. Tulokset osoittivat, että salaojitus ei suurentanut pellon pintakerroksen happamuutta eikä alkuaineiden liukoisuutta avo-ojitukseen verrattuna. Matala salaojitus suurensi kasveille toksisten metallien, ennen kaikkea mangaanin liukoista pitoisuutta maaperässä. Salaojitus suurensi kauran jyväsatoa avo-ojitukseen verrattuna jopa 30 %. Normaalisyvyyteen tehty salaojitus happamilla sulfaattimailla onkin viljelyn kannalta joka suhteessa paras vaihtoehto. Salaojituksen aiheuttama happamuuskuormitus oli avo-ojituksen aiheuttamaan happamuuskuormitukseen verrattuna jopa kymmenkertainen, matala salaojitus pienensi happamuuskuormitusta korkeintaan 25-30 %.
Vastaava tutkija
Hakkola Heikki Hankkeen kesto 1984 - 1989
Asiasanat
happamuus, huuhtoutuminen, kalkki, kaura, ojitus, salaojitus, sulfaattimaat, turve, viljakasvit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
