Heinä kuivuu sitä nopeammin, mitä lehtevämpää se on. Nykyinen paalausmenetelmä vaatii 4 päivän pituisen poutajakson, jonka ennustaminen on liian vaikea tehtävä. Kahden päivän pituisen sääjakson ennustettavuus on kokonaan toista luokkaa. Aikaistettuun heinänkorjuuseen soveltuvat Etelä-Suomessa kaikki tavallisimmat heinäkasvit. Lehtevyytensä ansiosta koiranheinä on paras. Sato on korjattu 3 kertaa kesässä. Ensimmäinen sato, toisinaan toinenkin, on korjattu heinäksi ja viimeinen aina säilörehuksi. Satotaso on ollut korkea, eli 8000-12000 kg/ha kuiva-ainetta. Korjuutappiot ovat olleet vähäiset eli yleensä alle 10 %. Laatu on ollut hyvä. Homeita ei ole ollut. Heinä saavuttaa 1,5 päivän peltokuivatuksessa 20-30 % kosteuspitoisuuden ja on silloin optimiasteella vietäväksi latokuivuriin.
Vastaava tutkija
Takala Mauri Hankkeen kesto 1981 - 1989
Asiasanat
heinäkasvit, heinänkorjuu, korjuuajankohta, sadon laatu, sääpalvelu
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|