Maatilahallituksen myöntämän määrärahan turvin MTT:n tutkijaryhmä selvitti satojen ja satovahinkojen arviointimenetelmien tarkkuutta. Subjektiivisen arviointimenetelmän tarkkuus oli talousviljelyksillä viljoilla keskimäärin 16.0 %, kevätrypsillä 11.6 % ja nurmiheinien siemenviljelyksillä 25.7 %. Mikäli arviointivirhe lasketaan 3-5 hengen ryhmälle, virhe alenee vielä jonkin verran. Ryhmän arviointivirhe oli viljoilla 14.1 %, kevätrypsillä 8.6 % ja nurmiheinien siemenviljelyksillä 20.4 %. Koeruuduilla arviointivirheet olivat huomattavasti suuremmat. Kaikkiin satotekijöihin perustuvalla menetelmällä voitiin subjektiivista arviointia keskimäärin parantaa. Nykyisin käytössä oleva subjektiivinen menetelmä on varsin käyttökelpoinen. Se on halpa, nopea ja riittävän tarkka keskimääräisissä sadoissa, mutta alhaisissa sadoissa epätarkka. Myös korkeissa sadoissa subjektiivinen menetelmä on epätarkka. Tämä aiheuttaa hyvänä satovuonna valtakunnallisen kokonaissadon aliarviointia. Subj. arviointia tulisi parantaa koulutuksella. Objektiivisen menetelmän käyttöönottoon ei kustannussyistä näytä olevan perusteita.
Vastaava tutkija
Talvitie Heikki Hankkeen kesto 1981 - 1987
Asiasanat
arviointi, arviointimenetelmät, sato, satotappiot
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|