|
Perunanjalostusta voidaan tehostaa ja viljellyn perunan kapeaa geneettistä taustaa laajentaa käyttämällä hyväksi bioteknologisia menetelmiä. Ponsiviljely ja protoplastifuusio ovat solukkoviljelymenetelmiä, joiden avulla lajikkeiden jalostus tapahtuu tavanomaisen tetraploidin sijaan diploidilla tasolla. Dihaploideja linjoja käyttämällä jalostaja voi työskennellä pienemmällä jalostusaineistolla ja valita tehokkaammin ne perunalinjat, jotka ovat agronomisilta ominaisuuksiltaan, laadultaan ja taudinkestävyydeltään parhaimpia. Perunalajikkeiden ponsiviljely dihaploidien tuottamiseksi on genotyypistä riippuvaa, mutta vaihtoehtoisena menetelmänä dihaploidien tuotossa voidaan käyttää Solanum phureja -lajilla tapahtuvaa pölytystä. Fuusioimalla dihaploideista eristettyjä protoplasteja päästään takaisin tetraploidille tasolle, jolloin molempien dihaploidien dominantit ominaisuudet ilmenevät somaattisissa hybrideissä. Tässä projektissa keskitytään aikaisten tärkkelys- ja lastuperunalajikkeiden tuottoon sekä perunalajikkeiden taudin- ja tuholaiskestävyyden parantamiseen somaattisen hybridisaation avulla. Protoplastifuusioihin käytetään sekä Jokioisissa tuotettua dihaploidiaineistoa että hollantilaista jalostusaineistoa. Somaattisessa hybridisaatiossa voidaan hyödyntää myös perunan villejä sukulaislajeja, joita ei voida suvullisesti risteyttää viljellyn perunan kanssa. Tässä työssä keskitytään kahteen villiin perunalajiin: Solanum brevidens ja Solanum acaule. Kyseisillä lajeilla on poikkeuksellisen monipuolinen taudinkestävyys ja abioottisten olojen kestävyys. Villien lajien ja viljellyn perunan somaattisia hybridejä tutkitaan sytologisin analyysein ja taudinkestävyystestein erilaisten ominaisuuksien geneettisen taustan selvittämiseksi yhteistyössä useiden tahojen kanssa. Tutkimme esim. GISH (genominen in situ -hybridisaatio) -tekniikalla somaattisten hybridien geneettistä koostumusta. Lisäksi tutkitaan lajienvälisten hybridien glykoalkaloidien koostumusta ja glykoalkaloidipitoisuuksia sekä kyseisten ominaisuuksien periytymistä eri sukupolville.
Vastaava tutkija
Rokka Veli-Matti Hankkeen kesto 1998 - 2002
Asiasanat
GISH, glykoalkaloidi, haploidi, hybridi, in situ hybridisaatio, kromosomi, peruna, ponsiviljely, protoplasti, RAPD-merkit, Solanum acaule, Solanum brevidens, somaattinen hybridisaatio, virtaussytometria, sytogenetiikka, tomaatti, RAPD, in situ hybridisaatio, S. brevidens, S. acaule, sytogenetiikka
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|
